Teollisuus

Finlands Allmänna Tidning nro 166, 21.7.1865: [Huhut valtionlainan ottamisesta]

Datum:

21.7.1865

Niiden pelkojen rauhoittamiseksi, joita huhu uuden kotimaisen valtionlainan ottamisesta näyttää aiheuttaneen, voi olla apua seuraavista tiedoista: Lainan tarkoitus on säätyjen päättämien uusien kulkuyhteyksien toteuttaminen. Se otetaan vuosina 1865–67 ja maksetaan takaisin vuosina 1873–75 säätyjen äsken mainittuun tarkoitukseen myöntämistä varoista. Toistaiseksi lainataan kuitenkin vain 1 200 000 markkaa. Niin sanottuja Saimaa-seteleitä on nimittäin yhä liikkeellä mainitun summan verran. Rahat niiden lunastamiseksi ovat valmiina kuoletusrahastossa. Mutta kun mainittua 15 vuoden maksuajalle ...

Platser:

Ämnen:

Muistio suomalaisten puutuotteiden esillepanosta Pariisin näyttelyssä, konsepti

Datum:

15.9.1865

Tunnettua on, että Suomi ei tässä näyttelyssä saa erikseen panna näytteille tuotteitaan, vaan ne sisältyvät koko Venäjän valtakunnan näyttelyyn, jokainen suomalainen artikkeli siis vastaavanlaisten venäläisten artikkelien joukossa. Tämä kävi välttämättömäksi näyttelyjärjestyksen takia, sillä siinä on ennakkoon määrätyn luokittelun mukaisesti jaettu kunkin maan näyttelyartikkeleille joukko samankeskisiä gallerioita käsittävä poikkileikkaus. Galleriassa 5, jossa metsätuotteet pannaan näytteille, on oltava tilaa myös vuorityön ja metallurgian sekä eläinten ja kalan pyynnin tuotteille, maanvilj...

Platser:

Ämnen:

Merenkulun verotus ja laivanrakennukseen käytettävän materiaalin tullimaksut, lausunto senaatin talousosastossa 25.10.1865

Datum:

25.10.1865

Senaattori Snellman antoi kirjallisen lausuman, joka kuului seuraavasti: ”on todella valitettavaa, jos maan tullilainsäädäntö on senkaltainen, että olosuhteet pakottavat myöntämään siitä poikkeuksia. Tämänkaltaisiin kuuluvat maassamme erityisesti rautatullia koskevat säännökset, joista on siksi jo kauan ennen tätä suotu monenlaisia helpotuksia eri teollisuudenhaaroille. Niiden joukossa on laivanrakennus vuodesta 1853 lähtien nauttinut tiettyjä mutta valitettavasti häilyviä myönnytyksiä. Niiden perusteena pitäisi käsitykseni mukaan olla, että tuotantoa ei maassa koskaan pidä verottaa ja että...

Person:

Platser:

Ämnen:

Vastine artikkeliin Suomen rahanuudistuksesta S:t Petersburger Zeitung -lehden numerossa 123, konsepti

Datum:

30.12.1865

S:t Petersburger Zeitung -lehden numerossa 123 on luettavissa artikkeli, joka alkoi seuraavin sanoin: ”Suomen rahanuudistusta ja sen vaikutusta maan rahaoloihin, josta jo aikaisemmin meille tulleitten ilmoitusten perusteella emme voineet antaa parasta ennustetta, arvioidaan vastaavassa tarkoituksessa Helsingfors Tidningar -lehdessä.” Tätä johdantoa seuraa yhteenveto Helsingfors Tidningar -lehden numerossa ilmoitetuista vääristä ja harhaanjohtavista tiedoista, jotka koskivat pankin valuutan vähentymistä ja rahankiertoa maassa lokakuusta 1865 lähtien, jotka tiedot antoivat aiheen oikaisuun Al...

Ämnen:

Sahateollisuuden vientitulli, lausunto senaatin talousosastossa 30.5.1866

Datum:

30.5.1866

Senaattori Snellman, joka ilmoitti mielipiteensä kirjallisena, halusi alamaisimmin esittää Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen, että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa suvaitsisi armollisimmin päättää seuraavaa: että vuodesta 1867 lähtien maasta vietävien tavaroiden tulli lakkaisi, ja samoin että kaikenlaisten tavaroiden vienti sallittaisiin täysin rajoituksetta, kuitenkin niin, että Hänen Majesteettinsa armollista Venäjän 72-pitoisen vaihtorahan vientikieltoa edelleen olisi noudatettava. Senaattori jätti alamaisimmin Hänen Keisarillisen Majesteettinsa korkean ratkaisun varaan, olisiko jo...

Person:

Aleksanteri II

Born, Johan August von

Platser:

Ämnen:

Folkvännen nro 30 ja 33, 25.7. ja 15.8.1866: Minne raha on joutunut?

Datum:

25.7.1866

Tuskin on yhtäkään maanviljelijää, joka ei näinä aikoina tekisi tätä kysymystä itselleen ja muille. Rahan katoamista eivät kuitenkaan valita vain maanviljelijät vaan myös kauppiaat, virkamiehet ja muutkin yhteiskuntaluokat, ja onkin totta, että nykyinen sukupolvi ei ole nähnyt yhtä köyhää aikaa kuin tämä. Vanhat huokailevat ajatellessaan hyviä aikoja, jolloin niin viljaa kuin rahaakin oli yllin kyllin – ainakin riittävästi – jolloin maanviljelijä oli hyvin toimeentuleva mies ja hänellä oli rahaa lainattavaksi asti. Kaikki oli sanalla sanoen toisin kuin nyt; nyt viljelijä on velkaantunut, ti...

Ämnen:

Finlands Allmänna Tidning nro 189, 16.8.1866: Venäläisen Golos-sanomalehden numerossa 209 julkaistun artikkelin ”Suomen rahanuudistuksesta” johdosta

Datum:

16.8.1866

Venäjällä on sanomalehtiä, jotka silloin tällöin käsittelevät Suomen asioita päätarkoituksenaan nähtävästi osoittaa sopimattomaksi, että Suomella on oma valtiosääntö, omat lakinsa ja oma keisarikunnasta erillinen hallinto, sekä tämän johdosta kiihottaa lukijoitaan suomalaisia vastaan. Näistä lehdistä Golos (Ääni) on viime aikoina alkanut esiintyä näkyvimmin. Lehti on löytänyt moitteen sijaa myös nykyisestä rahajärjestelmästämme. Aikaisemmin venäläiset lehdet valittivat pikemminkin sitä onnettomuutta, että meillä on metalliraha, käyttäen siinä hyväkseen erään täkäläisen lehden maan rahatilan...

Person:

Platser:

Ämnen:

Emil Stjernvall-Walleenilta

Datum:

30.10.1866

Pietarissa lokakuussa 1866 Suuriarvoinen Herra Senaattori Noudattaen kaikkea sitä varovaisuutta, jota keisarikunnan ja sen osan valtiovarainhoitajien arkaluonteiset suhteet edellyttävät, olen onnistunut saamaan Reuternin esittämään toivomuksen, että [Snellmanin laatima Venäjän] raha-asioita koskeva ehdotus lähetettäisiin hänelle. Tämä on nyt tehty. Saamme – tuonnempana, toteutettavista toimista – havaita, salliiko itserakkaus sen ansioiden tunnustamisen. Katsaus meidän raha-asioidemme tilaan osoittaa hallinnon halukkuuden edistää hyödyllistä yritystoimintaa. Pitemmälle meneminen olisi ...

Person:

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Gerngross, Alexander von

Platser:

Ämnen:

Brevväxling:

Emil Stjernvall-Walleen

Rautateollisuuden tuotantovero ja muut maksut, lausunto senaatin talousosastossa 28.11.1866

Datum:

28.11.1866

Senaattori Snellman antoi näin kuuluvan kirjallisen lausunnon: Hakijoitten toteamusta, jonka mukaan on valtiontaloudellisesti väärin verottaa tuotantoa, ei mielestäni voida kiistää. Yhtä vähän sitä heidän väitettään, että on kohtuutonta verottaa raudan tuotantoa, kun muut tehdasteollisuudet ovat verosta vapautetut. Poikkeuksen tästä muodostavat ainoastaan myllyt, sahat ja viinanpolttimot, jotka suorittavat tuotantoveroa. Mutta myöskään näistä veroista ei sen kummemmin myllytullia kuin sahausmaksuakaan voi millään perusteella puolustaa. Ensiksi mainittu tekee kalliimmaksi ravintoaineista väl...

Person:

Platser:

Ämnen:

Kertomus setelinkierrosta, konsepti

Datum:

30.12.1866

Pitäisi olla ymmärrettävissä ilman tarkempia selvityksiäkin, että rahan tarvetta esiintyy maassa, joka on neljän vuoden ajan elänyt suureksi osaksi tuontileivällä, vaikka peltoviljelys muutoin on sen tärkein elinkeino. Tässä maassa, jossa vientituotteita on verrattain vähän ja niiden arvo niin vähäinen, on pikemminkin syytä ihmetellä, miten helposti väestö on voinut kestää niin vaikeita vuosia, ja että sen hallussa on vieläkin käypää rahaa sen verran, ettei tuotantoa ole maassamme sen puutteen takia tarvinnut vähentää. Sillä niin todella on – paitsi että kadot ovat tietysti vähentäneet suur...

Ämnen: