Tämän johdosta lausui herra Snellman seuraavaa: Pyydän saada lisätä muutaman sanan anomuksen perusteluista:

Kysymys ei ole pelkästään pääkaupungin suomenkielisestä koulusta suomalaisia oppilaita varten, vaan kysymys on suomalaisesta normaalikoulusta. Tämä laitos, normaalikoulu, on jotain maallemme täysin omalaatuista: sellaista ei ole missään muussa maassa. Sen tarkoitus on ollut ja on, että tässä koulussa koulutetaan opettajia koko maalle. Siksi hallitus on lähettänyt parhaat pedagogit, mitä maassamme on voitu löytää, ulkomaille sivistystään parantamaan, ja ottanut heidät palvelukseen normaalikoulun yliopettajiksi. Siksi nämä yliopettajat yksinään ovat vakinaisia opettajia ja vakinaisesti palkattuja, kaikki muut opettajat on palkattu ylimääräisinä, niin sanottuina tuntiopettajina. Tarkoitus on nimittäin ollut, että nuo opettajat vähitellen lähtisivät maamme muihin kouluihin vakinaisille opettajan paikoille, ja normaalikouluissa käytettävät paremmat opetusmenetelmät näin vähitellen leviäisivät. Jos kerran tunnustetaan, että normaalikoulua tarvitaan, niin on myös välttämättä tunnustettava, että normaalikoulua tarvitaan suomenkielisille yhtä hyvin kuin ruotsinkielisillekin oppilaille. On kuultu sanottavan tarkoituksen olevan, että suomenkielinen normaalikoulu muuttaisi jollekin muulle paikkakunnalle kuin Helsinkiin. Se olisi täysin sopimatonta, kun nähdään kuinka niukasti palkatut pedagogit joutuvat käymään läpi uskoakseni yli tusinan verran eri kokeita ennen virkoihinsa pääsyä. He ovat velvolliset olemaan normaalikoulussa puolen vuoden ajan. Jos heidät velvoitettaisiin olemaan ensin puoli vuotta ruotsinkielisessä normaalikoulussa ja sitten puoli vuotta toisella paikkakunnalla suomalaisessa, niin heitä kuormitettaisiin turhan takia kustannuksilla ja turhaan haaskattaisiin heidän aikaansa, ennen kuin he pääsevät toimintaan ja virkaan. Anon, että ritaristo ja aateli sallivat sanojeni tulla liitetyksi valiokunnalle tehtävään anomukseen.