...jolloin senaattori Snellman lausui, – että senaattori on tullut ajatelleeksi, että lähes kaikki asianomaisten mainitussa tarkoituksessa ehdottamat toimet ovat jo muuta tietä tulleet lainsäädännön kohteeksi ja siksi tulevat myös aikanaan erikseen harkittaviksi ja ratkaistaviksi.

Mutta koska erityisesti Turun ja Kuopion tuomiokapitulit ovat korostaneet, miten tarpeellinen olisi järjestynyt maallikkotoiminta kristillis-siveellisten tarkoitusperien edistämiseksi, johon asetuksissa kirkonhoidosta, kirkonkuudennusmiehistä ja kylänvanhimmista on viittauksia, halusi senaattori sen mukaisesti kehottaa kaikkia tuomiokapituleita esittämään pappeinkokoukseen kokoontuneelle papistolle keskustelun aiheeksi kysymyksen siitä, miten asia voitaisiin tarkoituksenmukaisimmin hoitaa, ja siitä, pitäisikö asianosaisen papiston valvonnassa saada aikaan seurakuntakohtaisia yhdistyksiä Raamattujen ja hartauskirjallisuuden levittämiseksi, kyläkuntien kokoamiseksi sunnuntai-iltapäivinä hartauden harjoittamiseen ja hyödylliseen lukemiseen, suojattomien lasten hoitoa ja kristillistä kasvatusta varten, siveellisesti rappeutuneitten ja rangaistuksensa kärsineinä vapautettujen henkilöiden jaloilleen auttamiseksi ja muuta sellaista varten, mikä kuuluu todellisen kristillisyyden ja siveellisyyden edistämiseen seurakunnissa.