Dosentti Sirelius on itse jättäytynyt syrjään ehdollepanosta, koska hän ei ole esittänyt säädettyä opinnäytettä; ja sen jälkeen kun lääketieteellinen tiedekunta on hylännyt professori von Beckerin väitöskirjan, hänenkin ehdollepanonsa on ohjesäännön määräysten mukaan mahdotonta.

Koska en voi yhtyä siihen mielipiteeseen, että jokainen vaadituista suorituksista välttävästi selviytynyt hakija on ilman muuta pätevä ehdolle pantavaksi, en voi hyväksyä myöskään lisensiaatti Estlanderia päteväksi pelkästään sillä perusteella, että hän on täyttänyt muodolliset ehdot tullakseen ehdollepanossa huomioon otetuksi.

Kuten minulla jo on ollut kunnia huomauttaa, en pidä lääketieteellisen tiedekunnan arviota lisensiaatti Estlanderin väitöskirjasta riittävän valaisevana, jotta voisin sen perusteella saada käsityksen kirjoittajan teoksessaan osoittaman tieteellisen ansiokkuuden tasosta. Mielestäni minun on kuitenkin luotettava tiedekunnan yksimieliseen arvioon, jonka mukaan väitöskirjalla on todellakin tieteellistä arvoa ja että se täysin täyttää sen julkaisemiselle asetetun tarkoituksen, mikä arvio kohottaa sen ohjesäännön mukaisesti professorin virkaa varten esitettävän opinnäytteen alimman hyväksyttävän tason yläpuolelle.

Lisensiaatti Estlanderilta ei voida edellyttää sellaista kokeneisuutta, joka kyseessä olevan viran tapaisessa opettajan tehtävässä olisi toivottavaa ja jonka voitaisiin myös katsoa korvaavan korkeatasoisen kirjallisen toiminnan puuttumista. Konsistorille jätettyjen todistusten mukaan hän on kuitenkin paikoissa, joissa käytännöllistä oppia on eniten saatavissa, pyrkinyt valmistelevilla harjoituksilla ja ruumiinavausten avulla kouluttautumaan kirurgin taitojen itsenäiseen harjoittamiseen. Ja lääketieteellinen tiedekunta on antanut mitä kiittävimmän lausunnon myös niistä tämän ammatin harjoittamisen näytöistä, jotka lisensiaatti Estlander on ehtinyt antaa – samalla erityisesti korostaen hänen kykyään esittää asioita opetustarkoituksessa.

Lisensiaatti Estlanderin näin antamat näytteet tieteellisestä käsityskyvystä ja käytännön taidosta antavat mielestäni aihetta mitä oikeutetuimpiin toiveisiin ajateltaessa hänen tulevaa toimintaansa yliopiston opettajana. En rohkenisi kuitenkaan perustella yliopiston opettajanvirkaan vaadittavaa pätevyyttä koskevaa äänestysratkaisuani pelkästään subjektiivisella käsitykselläni hakijan kyvykkyydestä enkä pelkästään sillä arvolla, joka hänen suorittamillaan opinnäytteillä on lupauksina tulevista saavutuksista. Käsillä olevassa tapauksessa nojaudun lääketieteellisen tiedekunnan sangen yksimielisesti ja varauksettomasti antamaan todistukseen, ja kun liitän tähän todistukseen oman arviointini ulottuvilla olevat tosiasiat, minun on mielestäni tunnustettava lisensiaatti Estlanderin olevan pätevä asetettavaksi ehdolle kirurgian professorin virkaan.

Minun on lisättävä, että olen saanut tähän arviooni lisätukea professori von Willebrandin vastikään esittämästä äänestysselityksestä.