Kuopiossa 30.11.1843
Hyvä Veli!
Vaikka olen myöhässä tässä asiassa, en halua kuitenkaan jäädä syylliseksi siihen, etten ole kirjallisesti kiittänyt Sinua ystävällisestä kirjeestäsi. Erityisesti ilahduin nähdessäni siitä, että matkasi on auttanut Sinua pääsemään vakaisiin tulevaisuudensuunnitelmiin, joita ilman parhaatkin taipumukset ja lämpiminkin harrastus menevät hukkaan. Juuri ensiksi mainittujen puute yleensä tekee kirjalliset pyrintömme niin merkityksettömiksi. Eihän työ professuurin saamiseksi jollakin nimenomaisella tieteenalalla – siitä olemme samaa mieltä, ansaitse elämänsuunnitelman nimeä.
Kielitieteen tutkimus on minulle niin outo alue, etten voi tässä suhteessa luottaa omaan arvostelukykyyni. Minulla on kuitenkin perusteita vakaaseen käsitykseen, että tässä tieteessä kuten kaikissa muissakin on vältettävä kahta äärimmäisyyttä: toisaalta aineistojen kokoamista uskalluksen puutteessa niin kauan, ettei niitä ehdi käyttää; toisaalta liian kerkeätä ensimmäisen tutustumisen virittämien ajatusten sinkoamista ilmoille, ennen kuin ne edes ansaitsevat ajatuksen nimeä. Erityisen vaikeaa on muuttaa ja parannella sellaista, minkä kerran on huolimattomuudella pilannut. Se, mitä ei enää omista yksin, vaan jakaa yleisön kanssa, ei tavallisesti enää kiinnosta tekijää, ja se, mikä on ilahduttanut mieltä suunnitelmana ja käsikirjoituksena, kyllästyttää painettuna. Ellen erehdy, kielentutkijalle on erityisen välttämätöntä yhden kielen – vanhojen ja kieliopiltaan tarkkojen joukosta, huom. – perinpohjaisen tutkimisen jälkeen tutustua vaikkapa pinnallisemminkin mahdollisimman moniin muihin. Jo tämä muotojen moninaisuus sinänsä antaa mahdollisuuden suurempaan vapauteen ja itsenäisyyteen, joka on yhtä välttämätön edellytys kuin perinpohjaisuus, mikä on muistettava yksityiskohtiinkin paneutuvassa tutkimuksessa. Ja kun kuvittelen, että tutustuminen sanskritiin sekä sen ohella johonkin aramealaiseen kieleen avaa helpon tien itämaiseen filologiaan kokonaisuutena, tekisit minun mielestäni väärin, jollet samaa vauhtia perehtyisi tähän niin paljon kuin mahdollista. Silloin olet saanut isoimman urakan tehdyksi ja voit helposti lähteä liikkeelle mihin suuntaan tahansa sen suunnitelman mukaisesti, joka on ensiksi mainitun työn kestäessä saanut aikaa kypsyä ja kehittyä. Sikäli kuin olen havainnut, nojautuvat nykyajan merkittävimmät kielentutkijat monipuoliseen tietämykseen, ja tämä on sellaista, että he oppivat aivan uusia kieliä kahdessa, kolmessa tai neljässä kuukaudessa. Tästä voidaan myös päätellä, että vain yhdellä taholla omaksuttu kieliopillinen perusta antaa heille lujan tietopohjan, kun he taas muilta suunnilta saavat väljiä mahdollisuuksia tämän vapaampaan käyttöön.
Toivoisin, että näen oikein ja että panisit myös ystäväsi Robert Tengströmin ajattelemaan edellä sanottua. On nimittäin kova työ päästä lujaan järjestelmällisyyteen, mutta sangen paljon vaikeampaa on kuitenkin päästä siitä uudelleen pois. Kerro terveisiä Robertille, kiitä minun puolestani hänen kirjeestään ja sano, etten toki unohda kiitoksen toistamista henkilökohtaisesti. Ilahtuisin suuresti, jos kuulisin tarkempia tietoja oleskelustanne Berliinissä. Se vaatisi kuitenkin varmaankin liian paljon musteen tuhlausta. Jos Teistä jommallakummalla on Michelet'n uusin teos ja voitte olla ilman sitä, se olisi minulle tervetullutta joululukemista.
Pyydä Robert Tengströmiä esittämään anteeksipyyntöni Pohjalaiselle osakunnalle siitä, ettei minulla ole mitään Joukahaiseen. Jos olisin voinut pitää avustusta tarpeellisena ja tärkeänä, olisin kaiketi kuitenkin yrittänyt raapustaa kokoon jotakin. Mutta kerskailumielessä koottu tekstikokoelma on pelkkä juhlan koristus ja vaikuttaa tavallisesti lattealta, koska jokaisen palasen on oltava pieni ja haaviin kertyy sitä paitsi harvoin muuta kuin kolikoita. Tuollainen tilkkutäkki on kuitenkin hyödytön. Pääasiahan on, että nuorisolla on kenttä voimiensa kokeilemiseen. Jos sillä ei ole tähän haluja, minkä kysyminen näyttää aiheelliselta, en tiedä, mitä hyötyä koko puuhasta on, ja on turhaa yrittää torjua surkean elämän päättymistä äkkikuolemaan. Hyvää harrastusta ja tahtoa taas on harvoin yhteisyrityksessä, jollei joukolla ole mitään yhteistä asiaa, jonka puolesta se taistelee – esimerkiksi tässä tapauksessa ei mitään uutta kirjallista suuntausta, joka voi innostaa ja houkutella esiin esitaistelijoita. Älä kuitenkaan luule, että minulla on mitään hanketta vastaan. Seuraavan vihkon on kuitenkin sitten ilmaistava suurempaa intoa kuin ensimmäisen, johon nipin napin saatiin tarveaineet kokoon. – Esitä myös kunnioittava ja ystävällinen tervehdykseni professori J. J. Tengströmin perheessä. Isäsi tapasin pari päivää sitten terveenä ja reippaana, ja muutkin omaisesi ovat terveitä. Voi hyvin!
Ystäväsi ja veljesi
Snellman
