Suurivaltaisin, Kaikkein Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne rohkenen mitä nöyrimmin anoa armollista lupaa Kuopion painosta kerran viikossa julkaista sanomalehteä nimellä Savolaxarn. Luottamatta siihen, että päivälehti paljoa voisi vaikuttaa totuuden ja hyödyllisten tietojen leviämiseen, olen kuitenkin toivonut, että päivälehden julkaisemisen avulla voitaisiin jonkin verran auttaa saamaan aikaan ja ylläpitämään maanmiesteni lukuhalua mainitussa kaukaisessa maan osassa, minkä päämäärän saavuttamiseksi olen käsittänyt varustaa lehden mitä vaihtelevimmalla sisällöllä – koti- ja ulkomaanuutisilla muista kotimaisista sanomalehdistä, kirjallisilla ja taloudellisilla kirjoituksilla, historiallisilla kertomuksilla, novelleilla ja muulla kaunokirjallisuudella, sillä mitä korkean esivallan säädökset ja viranomaiset katsovat luvalla voitavan sallia painettavan. Ja rohkenen sitäkin luottavaisemmin odottaa Teidän Keisarillisen Majesteettinne armollisinta suostumusta nöyrään anomukseeni, kun myös kirjallinen kyky, samoin kuin kaikki muut valmiudet, on taloudellisen omavaraisuuden väline, jota kenenkään uskollisen alamaisen ei näytä voitavan kieltää lain mukaan käyttämästä toimeentulonsa hyväksi. Mitä minuun yksittäisenä tulee, olen vanhemmaksi asti jättäen sivuun maallisista tuloista huolehtimisen omistanut aikani ja voimani vakaviin tutkimuksiin, ja nykyään pidän välttämättömänä kykyjeni mukaan käyttää hankkimiani tietoja ja kirjoittajan kokemustani tukalan taloudellisen tilani auttamiseksi. Tähän ei riitä ne pienet tulot, jotka saan Kuopion yläalkeiskoulun rehtorina, virantoimitukseni kuitenkin antaa minulle aikaa kirjalliseen työskentelyyn ja käsitän, että minun isänmaassani tämä käytettynä sanomalehden hyväksi voi tuottaa jotain hyötyä. Rohkenen siksi uudelleen toistaa nöyrimmän anomukseni, sekä pysyn mitä nöyrimmin kunnioittaen, uskollisena ja innokkaana

Teidän Majesteettinne

kaikkein nöyrimpinä ja uskollisimpana alamaisena

Joh; Vilh; Snellman