Hakkarainen, Christina

Kuopio 4.11.1849   Rakastettu Puolisoni!    Istun täällä yksikseni ja murehdin, ja olen ihan tietämätön, miten Sinä elämäni Rakkaus, oikein voit, ja missä olet, sillä nyt sinä olisit jo ehtinyt kirjottaa minulle, jos kaikki olisi tavallisesti, mutta Luoja tietää mitä on voinut sattua. Minä olen oikein murheissani, ja jos saan odottaa vielä Tiistain yli joudun suunniltani, minä en pääse eroon kaiken maailman kauheista ajatuksista, mutta, saan lohtua Korkeimmalta, ehkä kaikki on mennyt hyvin, vaikka Sinä et ole kerinnyt kirjoittamaan, mutta suurta huolta minä kuitenkin olen tuntenut. Pikku Ha...