Dokumentit

Venäläisten tuotteiden tullimaksut rahanuudistuksen jälkeen, lausunto senaatin talousosastossa 1.2.1866

1.2.1866
Senaattori Snellman totesi Hänen Keisarillinen Majesteettinsa armossaan julistaneen, että Venäjän luottosetelin kurssille ei saa esittää laskelmaa. Siksi senaattori katsoi, ettei asialle voi tehdä enempää, vaan viime marraskuun 8. päivänä annetun armollisen asetuksen, joka koskee metallirahaa...

Konkurssisopimus A. Ramsayn kanssa (esimerkki), lausunto senaatin talousosastossa 1.2.1866

1.2.1866
Senaattori Snellman katsoi, että asia tuli alamaisesti jättää Hänen Keisarillisen Majesteettinsa oman korkean ratkaisun varaan, jossa tarkoituksessa senaattori halusi laadittavaksi alamaisen esityksen vapaaherra von Bornin lausunnon mukaisesti, jota senaattori omasta puolestaan kannatti.    

Passiviraston maksut, lausunto senaatin talousosastossa 7.2.1866

7.2.1866
Senaattori Snellman ei katsonut aiheelliseksi vaivata Hänen Keisarillista Majesteettiaan alamaisella anomuksella, joka koskisi kurssinkorotuksen laskemista passivirastoon saapuville, Suomen kruunun ja maan kuntien hyväksi koituville sekä virkasivutuloiksi Suomessa työskenteleville virkamiehille...

Rahanuudistus, lausunto senaatin talousosastossa 7.2.1866 (sub secreto)

7.2.1866
Luetun johdosta senaattori Snellman antoi pöytäkirjasta seuraavan lausunnon: – Valtiosihteeristön 1. helmikuuta (20. tammikuuta) 1865 päivätyllä kirjelmällä annettiin senaatille tiedoksi Hänen Keisarillisen Majesteettinsa päätös Venäjän setelirahan käypyydestä Suomessa rahanuudistuksen jälkeen....

Armeijan majoittaminen sota-aikaan maaseudulla, lausunto senaatin täysistunnossa 12.2.1866

12.2.1866
Senaattori Snellman lausui, – samalla kun senaattori yhtyi senaattori von Bornin mielipiteeseen itse esityksen johdannosta, nimittäin että 2. momentissa ehdotettu tiettyjen sodanaikaisten majoittamiskustannusten jakaminen koko maan asukkaitten kesken rasittaisi osaa heistä epäoikeudenmukaisen...

Esitys valtiopäiväsäädösten pykälistä 48, 49 ja 66, lausunto senaatin täysistunnossa 19.2.1866 (sub secreto)

19.2.1866
Senaattori Snellman, jonka mielipiteeseen senaattori, vapaaherra Gripenberg yhtyi, lausui: 48. §:ään saanen alamaisena ehdottaa seuraavaa lisäystä ensimmäiseen momenttiin: ”Kirjallinen lausunto on annettava pöytäkirjan pitäjälle heti sen tultua ääneen luetuksi. Jos säädyn jäsen, joka on ilmaissut...

Venäjän kielen käyttö tuomioistuimissa, lausunto senaatin täysistunnossa 19.2.1866

19.2.1866
Senaattori Snellman lausui – että koska Viipurin hovioikeus ei ole, niin kuin sen olisi pitänyt, ulottanut mainittua lausuntoaan myös hovioikeuden tuomiopiiriin kuuluviin alioikeuksiin ja viranomaisiin, halusi senaattori, ennen kuin senaattori antaa asiassa lopullisen suostumuksensa, kehottaa...

Suomen Pankin hallitus ja hoito, lausunto senaatin täysistunnossa 26.2.1866

26.2.1866
Senaattori Snellman rohkeni alamaisimmin kiinnittää Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista huomiota säätyjen esitykseen, joka koskee alkuperäisrahaston käyttöä, koska siinä on valtiontaloudellisesta näkökulmasta katsoen muodollinen virhe. Säädyt nimittäin toivovat, että alkuperäisrahaston...

Suomen Pankin kassavaranto, lausunto senaatin talousosastossa 28.2.1866

28.2.1866
Senaattori Snellman oli kysymyksessä, joka koski Suomen rahan lyömistä Suomen Pankissa säilytettäviä samanlaatuisia hopearuplan kolikkoja käyttäen, samaa mieltä vapaaherra von Bornin kanssa, poiketen hänestä kuitenkin siltä osin, että senaattori ei halunnut määritellä käytettävien ruplan kolikoiden...

Ruotsalaisen normaalikoulun rakennussuunnitelma, lausunto senaatin talousosastossa 13.3.1866

13.3.1866
Senaattori Snellman katsoi, ettei normaalikoulun ehdotettua suunnitelmaa ole syytä ryhtyä muuttamaan vapaaherra von Bornin esittämällä tavalla. Valtiontaloudelliselta kannalta olisi yhden suuremman koulun rakentaminen ja ylläpitäminen edullisempaa kuin usean pienen, ja samoin olisi muissa maissa...

Aikaväli

Dokumenttityypit