Julkisten opetuslaitosten paremmuudesta [1832], luonnos lehtikirjoitukseksi
1.1.1832
Vaikka julkisten opetuslaitosten paremmuus kaikenlaiseen yksityisopetukseen verrattuna pitäisi olla jo jokseenkin selvä asia, tämän artikkelin kirjoittaja on kuitenkin meidän maassamme kuullut asiasta erilaisia käsityksiä. Milloin kuulee esitettävän vain julkisten koulujen vastaisia ennakkoluuloja...
Lisäys maljapuheeseen F. Cygnaeukselle kesäkuussa 1832, luonnos
1.6.1832
Niin vapaus! Kannattakaamme sitä; mutta ei sen lajin vapautta, jonka huutaminen nyt on päivän iskusana, sellaista vapautta jota harhauttavat joutavat maailmanparantajat, jotka vaikkakin hyvää tarkoittaen paljastavat kevytmielisyytensä ja mielettömyytensä yrittäessään sitkeästi ja pitkällisesti...
Osakunnan kunnian merkityksestä [1832], puheluonnos
1.1.1832
Olemme kokoontumisissamme kuulleet monen kysyvän mikä on Osakunnan kunnia? olemme kuulleet sen arvioiden osoittavan melkoista harkitsemattomuutta, ilman että kukaan edes olisi yrittänyt vastata kysymykseen tai oikaista näitä ajattelemattomia/motivoimattomia huudahduksia. Seikka on varsin kiintoisa...
Taiteesta, hahmotelma kannanotoksi J. L. Runebergin artikkeliin Helsingfors Morgonbladissa 22.7.1833
22.7.1833
On selvää, että ainoastaan nerous tuottaa esteettisesti kaunista. Mitä nerous on? Tätä on tavallisesti yhtä mahdoton selvittää ja sanoin ilmaista kuin kysymystä taidetuotteen kauneudesta. Kukaan ei kuitenkaan ole niin kovaosainen, etteikö nauttisi kauniista, jollei nurja kasvatus ole tukahduttanut...
Muistopuhe Johan Jakob Peuronille 4.1.1835, konsepti
4.1.1835
Ihmissydän-paralle on nujertavaa erkaantua täältä vailla jälkeen jääneiden kaipausta, ilman ystävien kyyneliä. Niin tottuneena näkemään elämän polun tarjoavan ilon kukkia ainoastaan kun sitä kostutetaan näillä surun uhrilahjoilla, ihminen pitää ihanana ajatusta, että hänen hautansakin niillä...
Itsetietoisuus, esityö logiikan oppikirjan johdantoon
31.12.1835
Itsetietoisuus järjellisenä on välittömästi a) ajattelua ja pelkästään itsetietoisuuden käsite – ei konkreettinen persoonallisuus. Sillä vain meille itsetietoisuus on tässä kohdin yleisen ja määrätyn ajattelun ykseys. Koska itsetietoisuus kuitenkin on ”itse”, joko itsestään tai sen mukaan, joka...
Seurueelle nuorukaisia ja nuoria naisia 1830-luvun puolivälissä, puhekonsepti
31.12.1835
Puheeni seurueelle ylväitä ruskeafrakkisia nuorukaisia sekä daameja (nuoria) kanooneineen ja kalvaine poskineen, pidetty kamarissani vieraiden tanssiessa rajuilman vallitessa ikkunoiden ulkopuolella ja tulen palaessa takassa.
Eivätkö säkenöikin Taivaan kiiltomadot valaistakseen sen Tulipallon...
Svenska Litteratur-Föreningens Tidning nrot 28 ja 29, 13.7. ja 20.7.1836: P. D. A. Atterbomin kirjoituksia. 1. osa, arvostelu
31.12.1836
Myös otsikolla: Tutkimuksia filosofian historiasta ja järjestelmästä jne. Upsala, Palmblad & C. 1835. 552 sivua. 8:0.
On olemassa arvosteluja, joita voidaan hyvin verrata akateemisten väitösten yhteydessä tavallisiin oppositiones honoris gratia [kunnian vuoksi esitettyihin vastalausumiin]....
YRITYS LOGIIKAN ESITYKSEKSI Ensimmäinen vihko. Helsinki 1837
1.1.1837
Non quia optimum
Sed quia unicum
[Ei koska se on parasta
vaan koska se on ainutlaatuista]
Kunnioitetulle isälleni, Kauppalaivakapteeni Christ. Henr. Snellmanille.
Ota vastaan, Rakas Isä, isällisen suopeasti tämä vähäpätöinen osoitus pojan kunnioituksesta ja rakkaudesta. Toki olin toivonut...
Sielu, esityö psykologian oppikirjaan
31.12.1837
Ihminen koostuu kahdesta erillisestä elementistä, ruumiista ja sielusta. Tämä oppi on niin yleinen, ja niin helppo myöntää, että olisi tarpeetonta tarkastella sitä sen enempää. Sitäkin tarpeettomampaa, jos joku saisi päähänsä väittää, että joka kynsi hänen sormessaan on olemukseltaan sama kuin...
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »
