Necken. Poetisk kalender 1847
16.12.1846
Toimittanut F. Berndtson
Hän on tällainen
Hellyys katseessansa lymyy,
Huulet taipuu vienoon hymyyn,
Posken puna ainoastaan
Joka kysymykseen vastaa.
Kaino huomiota karttaa,
Tuiverrusta välttelee,
Niin kuin köynnös vankkaa vartta
Tueksensa tarvitsee.
Suojelusta silmät anoo,
Lausutuks’ ei sitä...
Prokuraattorille, konsepti
31.12.1846
[vuoden 1846 lopussa]
Minun on pakko jälleen valittaa Jalosukuiselle Hra Prokuraattorille, Salaneuvokselle ja Ritarille, joka toimii Hallitsijan kaikkein armollisimmin nimittämänä maan lakien ja laillisten menettelytapojen oikean noudattamisen valvojana, siitä yhä jatkuvasta laittomasta...
Ylevä ritari on olemassa, julkaisematon runokatkelma
31.12.1846
Ylevä ritari on olemassa,
Tuhannen urotyötä suoritti
Maailma täysin hallinnassa
Hän Leopold on, kapteeni,
Asunut Bessarabiassa
Litteraturblad nro 2, toukokuu 1847: Totuus
1.5.1847
Totuus kun taivainen eessämme loisti,
Harhat ja houreet se mielestä poisti.
Puolesta sen myös kuolla voi,
Uljaasti elää ja kuolla voi.
Voimamme, intomme annoimme sille,
Soturin valan me vannoimme sille
Sydämin täysin ja sieluinkin,
Väkevin sydämin, sieluinkin.
Totuuden tuskat lannistaa voisko,...
Niin kului vuodet nopeaan, runo Johanna Lovisa Snellmanin 20-vuotissyntymäpäivänä
1.1.1848
Niin kului vuodet nopeaan,
nuo kaksikymmentä.
– Ne unelmaasi oli vaan
tuoksuista, keväästä.
Sä saman verran vielä näät
Vuosia, elämää,
Ne on kuin aallot kuohupäät,
Kuin virtaa vierivää.
Talveksi vaihtuu syksykin,
ja viimat hyytävät
Kehystää hopeesuortuvin
Poskesi kelmeät.
En kulje enää...
Mies päivä päivältä käy vanhemmaksi
5.1.1850
Mies päivä päivältä käy vanhemmaksi
Ja veri suonissansa haaleaksi.
Ei enää neitosia halaa harmaapää
Paitsi nyt ehkä kuutta, seitsemää,
Joista jo kaksi kuuluu rouvassäätyyn
Ja loputkin pian alttarille päätyy.
On rattonsa ainoa viimein
Tervehdys laatia riimein.
Näin koristaa kuivan kirjeensä helman:...
Aika itsevaltias
5.1.1850
Aika, itsevaltias
peittää surun, tuskan uomat
ilon lehvin, kukkasin.
Ruusut, riemastuksen tuomat,
muokkaa piikein terävin
uudet versot sielustas.
Maltathan siis, kulta;
kohta versoo tuore multa.
Ei ole huolta
5.1.1850
[alun perin suomeksi kirjoitettu]
Tyttäriä Suomenmaan
Ei oo tämmöstä monta.
Huolta ej oo ollenkaan,
Ej syäntä onnetonta!
Lepikössä mä laulelen
Linnut ääneni kuulee
Kukkaisill’ naureskelen
Mitä hän nuotkin luulee?
Äiti kyllä on sanonut
”Pojat sulle pahaa tekee”!
En oo heistä huolinut
Kuka heit’...
Lempeät henget kehtos äärellä
5.1.1850
Lempeät henget kehtos äärellä
Ruokki sieluasi hentoa,
Siivillään suojas elämäsi lentoa
Ohjaten oikeaan sen tyrskyissä.
Älys ja sydämesi lämmöstä,
Hymystä huulien ja katsannon,
Kaikesta mikä hurmaavinta on
Saat kiittää haltiatarhenkiä;
Uskon saithan korkeampaan voimaan,
Rakkauteen ylevimpään...
Oi Luoja, maailmoiden valtias
5.1.1850
Oi Luoja, maailmoiden valtias
ja sydämien paimen laupias,
nyt kuule kuinka sua rukoilen:
Lähetä rauha rintaan ihmisen.
Soit hälle jalon, hyvän sydämen.
Hyvyyden töissä sykkivän suo sen,
ettei se eksyis teille turhuuden,
vilinään, humuun harhain maallisten.
Sen rakkauden jonka lupas Hän,...
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »
