Muistio Suomen rahauudistuksesta Venäjän finanssikomitealle, konsepti
30.12.1864
Muistio Hänen Ylhäisyydelleen Valtiovarainministerille koostuu seuraavista osista:
I Suoritettuja toimenpiteitä
II Tämänhetkinen tilanne
III Pankin hopeanvaihtoa varten tarvittavat varat ja suunnitelma niiden hankkimiseksi
IV Venäjän setelirahan tuleva asema Suomessa
Esitys Venäjän sotilasmenoista...
Muistio Suomen kauppasuhteista Venäjän kanssa, konsepti
30.12.1864
Vapaakaupasta voidaan sanoa paljon, puolesta ja vastaan. Mutta jos maasta on vapaa tuonti toiseen maahan, joka tarvitsee sen tuotteita, niin on aksiooma, että ensiksi mainittu sulkee oman vientinsä kaikilla mahdollisilla esteillä, joita se asettaa viimeksi mainitun maan tavaroitten tuonnille.
Sillä...
Muistio sotaväen palkkoja käsittelevälle komitealle, konsepti
30.8.1865
Kurssista
1. Parikurssi on jalometallin määrien suhde kahden maan metallirahan välillä.
2. Vekselikurssi on yhdessä maassa toisen maan rahan osoitusten hinta.
Huomautus: a) Vekselikurssi riippuu sellaisten osoitusten (vekselien) tarjonnasta ja kysynnästä ja on siksi parikurssia jonkin verran...
Muistio rahanuudistuksesta elokuussa 1865, konsepti
30.8.1865
Tätä armollista määräystä noudattaen saanee senaattori alamaisimmin ilmaista sen käsityksensä, että myös pakkokurssilla kiertävän setelirahan ollessa maan maksuvälineenä on kaikki tuonti ja siten myös kaikki viljan tuonti maksettava metallirahalla tai ulkomaan valuutoilla. Kato tekee kuitenkin...
Muistio suomalaisten puutuotteiden esillepanosta Pariisin näyttelyssä, konsepti
15.9.1865
Tunnettua on, että Suomi ei tässä näyttelyssä saa erikseen panna näytteille tuotteitaan, vaan ne sisältyvät koko Venäjän valtakunnan näyttelyyn, jokainen suomalainen artikkeli siis vastaavanlaisten venäläisten artikkelien joukossa.
Tämä kävi välttämättömäksi näyttelyjärjestyksen takia, sillä siinä...
Erik Gabriel Sederholmille
11.10.1867
Helsingissä 11.10.1867
Hra Maisteri Sederholm
Muistio
1. Hra Maisteri matkustaa Kuopion kaupunkiin ja perille saavuttuaan ilmoittautuu virkaa toimittavalle kuvernöörille, joka ilmoittaa, missä tärpätin tislaus tapahtuu.
2. Opetuksessa kiinnitetään tarkoin huomiota siihen, että läsnä olevat...
Muistio viljan maahantuojia varten otettavan lainan ehdoista, konsepti
30.12.1867
1. Lainat annetaan pitemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi, korkeintaan kahdeksi vuodeksi ja viideksi kuukaudeksi, viljan maahantuojille pohjoisissa lääneissä.
Vaasa 50 000 ruistynnyriin asti tai arvoltaan vastaava määrä ohraa.
Oulu – 25 000
Kuopio – 8 000
2. Lainasta maksetaan korkoa 6 % vuodessa.
3....
Mietintö Riihimäen–Pietarin rautatiestä 19.2.1868
19.2.1868
Osuus, jolla Suomen valtion tulee osallistua Riihimäen–Pietarin rautatien kustannuksiin, on arvioitu 20 miljoonaksi markaksi.
Nyttemmin jo tehdyn lainasopimuksen mukaan valtio saa lainasta tehollisesti 16 miljoonaa markkaa. Kun kotimaisesta rautatielainasta on siis jäänyt säästöön 285 000 markkaa,...
Lakivaliokunnan mietintö kiinnityksestä yksityisten rautateiden rakentamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 9. ja 13.3.1877
9.3.1877
Herra Snellman: Itse asian osalta haluan minäkin omasta puolestani vaatia sen palauttamista valiokuntaan herra Ehrströmin varauksessaan esittämin perustein, joihin myös herra Renvall on yhtynyt. Mutta pyydän myös saada tässä lisäksi tehdä joitakin huomautuksia kyseisen asetuksen sisällöstä,...
Talousvaliokunnan mietintö muulla kuin vesivoimalla käyvien myllyjen ja viljansurvinlaitosten rakentamisesta ja verottamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.3.1877
23.3.1877
Herra Snellman: Pyydän saada yhtyä varauksentekijöihin ja samalla siihen herra Haartmanin tekemään lisäykseen, että valiokuntaa kehotettaisiin ehdottamaan, että armollinen esitys olisi voimassa viiden vuoden ajan tai seuraaviin valtiopäiviin asti. Varauksentekijöiden vaatimuksella on monia...
