...jolloin senaattori Snellman ensimmäisenä [istumajärjestyksessä] lausui seuraavaa: – Kruununnimismiesten saamat tulot ovat yleensäkin riittämättömät antamaan heille heidän niukan elantonsa. Kun varsinkin heidän vakinainen palkkansa on niin äärimmäisen pieni, on tästä asiaintilasta välttämättä seurauksena yleistä tyytymättömyyttä herättävä pyrkimys saada rahvaan kustannuksella lisää ylimääräisiä tuloja. Tästä asiasta on tullut valituksia sekä nimismiehiltä itseltään että rahvaalta.

Olisi hyvin tärkeää, että tämä asiaintila saataisiin loppumaan ja että kruununnimismiehet, jotka ovat niin läheisessä kosketuksessa maan asukkaitten kanssa ja joiden virassa käyttäytymisen mukaan rahvas varsin helposti arvioi yleensäkin hallinnon henkeä ja toimintaa, saataisiin tulojensa suhteen riippumattomaan asemaan. Siksi senaattori toivoisi mieluusti, että hän voisi esittää heille sellaista palkankorotusta, että tämä tavoite voitaisiin nopeasti saavuttaa. Mutta koska näiden virkamiesten lukumäärä on suuri, tarvittaisiin siihen määräraha, joka olisi nykyisellään valtiolle aivan liian rasittava. Näin ollen senaattori katsoi, että palkankorotusten on tapahduttava vähitellen, ja halusi siksi alamaisimmin esittää harkittavaksi, voitaisiinko kaikille maan kruununnimismiehille antaa aluksi palkankorotuksena 200 markkaa, ja että senaatille armollisimmin myönnettäisiin valtuudet valtion varatilanteen huomioon ottaen ensi vuoden aikana päättää ajankohdasta, josta lähtien ehdotettu palkankorotus voitaisiin maksaa. Senaatin pitäisi myös pyytää itselleen armoa vastakin saada tuoda Hänen Majesteetilleen alamaisia esityksiä näiden virkamiesten palkkaehtojen edelleen parantamisesta.