[24.12.1864]

Hyvä rakas Pappa! jouluaatto klo 2

Vaikka Papan edellinen kirje valmistelikin mahdollisuutta että Pappa olisi jouluna poissa niin me uskoimme ja toivoimme että Pappa sentään tulisi. Siksi tuntui kaksin verroin tuskalliselta kun eilisiltapäivänä saimme Papan kirjeestä tietää että Pappa ei tule. Tämä on ensimmäinen kerta kun olemme Papasta erossa jouluaattona ja vasta nyt minä huomaan etten ole aavistanutkaan miten kamalan, kamalan ikävältä ja tyhjältä tuntuu. Kun Tengströmit saivat kuulla että Pappa ei pääse tulemaan, kutsuivat he heti meidät sinne.

Samoin Willebrandtit; mutta sitä me emme edes harkinneet. Castrénin täti ja Kelgrenin täti kävivät eilen taas täällä ja odottivat täällä Papalta kirjettä, jonka me arvelimme tulevan. Ja kun se tuli ja toi meille niin masentavan tiedon, että Pappa ei tulisi, pyysivät he taas innokkaasti meitä heidän luokseen joulua viettämään; mutta minä en oikein tohtinut luvata kun en tiennyt mitä mieltä Pappa olisi siitä. Pojat arvelivat että se olisi paljon hauskempaa kuin olla kotona aivan yksin; sillä rouva Claëson menee sukulaistensa luo, eivätkä Lagit tule koska Lilli ei ole ihan terve. Lupasimme siis mennä Tengströmeille. Willebrandteille ei missään tapauksessa. Varsinkin kun lapsista kahdella ja Maria Kuhlmanilla on tuhkarokko. – Vinberg sairastaa taas keuhkotulehdusta; mutta Willebrandtin setä, joka on käynyt joka päivä, sanoi ettei se ole kovin vakavaa. Hän voi nyt jo hiukan paremmin. Elise täti oli juuri äsken täällä ja kutsui meidät illaksi heille; mutta kun olimme jo luvanneet Tengströmeille, hän kutsui meidät sen sijaan huomisillaksi. Miten Pappa mahtaa viettää joulua siellä kaukana? Pappa ei kirjoita siitä mitään, ei kai nyt Pappa istu yksikseen hotellissa, se olisi liian surullista, eihän Papalla ole siellä juuri tuttavaperheitä. Ikävää se kumminkin on, hyvin ikävää. Kalle voi ilahduttaa Pappaa hyvällä todistuksella se oli hänen joululahjansa Papalle ja onkin varmaan parasta mitä hän saattoi antaa, kun se on niin hieno kuin on.

Minä olen toimittanut kaiken, minkä Pappa pyysi eikä kenelläkään ole tänään enää mitään tekemistä. Lagerstameille en pystynyt antamaan sitä mitä Pappa pyysi, sillä he matkustivat pois toissapäivänä. Tänään heti iltapäivällä Ville, Kalle ja minä viedään ruokaa köyhille, pojat ottavat kelkan mukaan. Rouva Claëson ei tule huomenna päivälliselle mutta ajattelimme pyytää rouva Bergiä, ja toisena päivänä rouva Claësonia ja hänen tytärtään. Pojat ja minä tervehdimme Pappaa sydämen pohjasta ja kaipaamme uuden vuoden aattoa jolloin voimme toivottaa tervetulleeksi ja syleillä rakasta kaivattua isäämme.

On niin ikävää eikä yhtään, niin kuin olisi joulu. Papan oma

Hanna.

Veljet ovat kaikki samaa mieltä