Kokkolassa 19.4.1830
Rakas veli
Huolimatta siitä, että edelleenkin olet vaiti, oma hyvä Janneni, kirjoitan sinulle nyt muutaman rivin. Jollet ole aivan loukkaantunut minuun, saisit kirjoittaa jonkin rivin, niin että voin nähdä omakätisestä viestistäsi, että olet yhä elossa, sillä olet noudattanut minun suuntaani aivan haudan hiljaisuutta.
Olen täällä elellyt elämääni tähän päivään saakka, ja asemani on yhä sama kuin ennenkin eli niskassani on yhä sama muuttumaton ies eivätkä asiat ole kehittyneet parempaan suuntaan hiuskarvankaan vertaa. Olkoon kuitenkin kaiken Luoja kiitetty siitä, että olen jaksanut, että minulla on ollut voimia tämän kestämiseen. Isä ei tule Helsinkiin Patiencea vastaan, vaikka hän ei mielellään aikeesta luopunutkaan, sillä hänen on otettava päällikkyyteensä Juno-laiva, joka on nyt tämän kaupungin satamassa; [tt content="Sisar Maria Emilia kuoli 18-vuotiaana rintatautiin 11.5.1830"]Mari-sisaresta voin kertoa sinulle, että hänen rintatautinsa on yhä vain pahenemassa eikä minkäänlainen pelastus näytä enää mahdolliselta.[/tt] Niinpä siis, rakas veljeni, saamme valmistautua siihen, että joudumme pian itkemään rakkaan sisaremme poismenoa. Vetoan sinuun vakavasti, Janne hyvä, kirjoita hänelle joskus jokunen rivi. Kohtalo ei ehkä enää pitkään suo meille sitä iloa. Olin erään onnettoman kirjeen takia aikonut esittää sinulle joitakin kysymyksiä, mutta surusi lienee ennestään kyllin katkera, joten minun ei enää pitäisi lisätä sen katkeruutta huomautuksillani. Esitän vain valitteluni sinulle, rakas veljeni; arvelen, että jos aiot tänne kotipuoleen kesällä, matka olisi hauska, jos olisit valmis seuraamaan laivan mukana vaikka Pietariin asti ja sieltä kotiin. Ehkäpä ei kovinkaan pian tarjoudu tilaisuutta tämän meidän laajalti kuuluisan kauppakaupunkimme näkemiseen, ja minä lähden siitä, ettei laivan varustamo vaadi mitään maksua matkasta eikä edes kohtuullista maksua ruuastakaan. Jos tämä pikku matka sinua huvittaisi, ota yhteyttä kapteeni Tamelanderiin. – Kirjoita nyt parahin veli minulle muutamia rivejä myös siitä, millaiset olosi ovat. Vaikka en voi auttaa sinua, jakaisin kuitenkin mielelläni niin sinun ilosi kuin sinun surusikin. Lopetan nyt kirjeeni toivottaen hellästi ja hyvää tarkoittaen sinulle terveyttä ja menestystä ja olen alati sinun rakastava, hellä ja oma veljesi
August.
