Helsingissä 2.9.1858
Jalosukuinen herra kreivi!
Se, etteivät ne nöyrät rivit, joilla minulla oli viimeksi kunnia lähestyä jalosukuista herra kreiviä, ole herättäneet paheksumista, rohkaisee minua toivomaan, ettei herra kreivi suhtaudu epäsuopeasti siihenkään, mitä otan vapauden tässä kertoa.
Yliopistossa on liikkeellä huhu, että rehtorin viran jälleen täyttäessään hallitusvalta valinnee siihen professori Palménin, joka on nyt kolmannella ehdokassijalla. Tuntematta tämän huhun perusteita tiedän kuitenkin, että eräät henkilöt, joiden mielipiteet eivät liene vailla vaikutusta, ovat katsoneet tuollaisen valinnan olevan yliopiston edun mukainen.
Minulla ei ole asiallista aihetta uskoa pystyväni esittämään näin tärkeässä asiassa varmemmin oikeaa arviota kuin muut, ja käyttäytyisin huonosti, jos yrittäisin sellaista tarjoamalla vaikuttaa herra kreiviin. Pidän kuitenkin velvollisuutenani kertoa, mitä tiedän tosiasioista, nimittäin sen, ettei professori Palmén nauti opiskelevan nuorison luottamusta, joten hänen valintansa olisi ratkaisu, johon kohdistuisi mitä suurin epäsuosio. Haluamatta herra kreivin edessä arvioida kumppania, jonka ansiot auliisti tunnustan, minun on mielestäni silti pakko lisätä, ettei hän oikeastaan osaa esiintyä tavalla, jolla nuorison luottamus voidaan saavuttaa. Luottamusta nauttimatta ei nuorisoa kuitenkaan voi ohjata.
Jalosukuinen herra kreivi tietää hyvin, mitkä ryhmittymät ja juonittelut ovat melkeinpä aina hankaloittaneet akateemisen konsistorin neuvotteluja ja päätöksentekoa. On ensisijaisesti viimeksi eronneen rehtorin avoimen ja puolueettoman toimintatavan ansiota, että tämä tällainen on viime aikoina lähes kokonaan kadonnut eivätkä mitkään yksityiset edut ole saaneet tilaisuutta ohjailla konsistorin neuvotteluja. Herra kreivi voi helposti vakuuttua siitä, etten ole yksin pelätessäni, ettei tämä hyvä ja yliopiston menestyksen kannalta toivottava asiaintila jatku kaikissa oloissa.
Minun ei tarvitse vakuuttaa, ettei tämä, mitä olen tässä ottanut vapauden sanoa, perustu henkilökohtaiseen vastenmielisyyteen. Olen ollut professori Palméniin aina häiriöttömässä ystävyyssuhteessa ja kunnioitan mitä suurimmassa määrin hänen uhrautuvaa uutteruuttaan opettajantehtävässään ja hänen alituista huolenpitoaan yliopiston asioista. Rehtorin viran hoitaminen vaatii kuitenkin erityistä kykyä, joka voi puuttua muuten parhaimmaltakin mieheltä. Ja olen arvioinut voivani olla yliopistolle hyödyksi ilmoittamalla herra kreiville, millainen on yleinen mielipide, jota itsekin kannatan.
Olen pahoilla mielin havainnut, että Edmanin vähäpätöinen yliopistoa koskeva lentokirjanen on herättänyt siihen kohdistuvaa tyytymättömyyttä. Tavallista toki on, että tuollaiset ilmiöt pannaan koko yliopiston syyksi. Epäiltäneen, ettei täällä tehdä mitään kirjasen [väitteiden] kumoamiseksi. Mikäli näin käy, syynä on ainoastaan se, ettei vastinetta voida laatia ilman täyttä vapautta arvioida viidenkymmenen viime vuoden tapahtumien hyviä ja huonoja puolia.
Suurimman kunnioitukseni ilmaisten minulla on kunnia allekirjoittaa
Jalosukuisen herra kreivin
nöyristä nöyrin palvelija
Joh. Vilh. Snellman
