Aleksanteri II

Aleksanteri II

1818–1881. Venäjän keisari 1855–1881 ja Suomen suuriruhtinas 1855–81.

Venäläisten tuotteiden tullimaksut rahanuudistuksen jälkeen, lausunto senaatin talousosastossa 1.2.1866

Date: 
1.2.1866
Senaattori Snellman totesi Hänen Keisarillinen Majesteettinsa armossaan julistaneen, että Venäjän luottosetelin kurssille ei saa esittää laskelmaa. Siksi senaattori katsoi, ettei asialle voi tehdä enempää, vaan viime marraskuun 8. päivänä annetun armollisen asetuksen, joka koskee metallirahaa ainoana laillisena maksuvälineenä veroja kruunun kassoihin maksettaessa, on oltava ohjeena tullimaksuja maksettaessa, kun taas henkilökohtaiset verot samoin kuin muut passitoimistoon suoritettavat maksut, ottaen huomioon asianomaisten oleskelun Venäjän eri paikkakunnilla, on saatava suorittaa, kuten tä...
Places: 

Konkurssisopimus A. Ramsayn kanssa (esimerkki), lausunto senaatin talousosastossa 1.2.1866

Date: 
1.2.1866
Senaattori Snellman katsoi, että asia tuli alamaisesti jättää Hänen Keisarillisen Majesteettinsa oman korkean ratkaisun varaan, jossa tarkoituksessa senaattori halusi laadittavaksi alamaisen esityksen vapaaherra von Bornin lausunnon mukaisesti, jota senaattori omasta puolestaan kannatti.    
Places: 
Subjects: 

Passiviraston maksut, lausunto senaatin talousosastossa 7.2.1866

Date: 
7.2.1866
Senaattori Snellman ei katsonut aiheelliseksi vaivata Hänen Keisarillista Majesteettiaan alamaisella anomuksella, joka koskisi kurssinkorotuksen laskemista passivirastoon saapuville, Suomen kruunun ja maan kuntien hyväksi koituville sekä virkasivutuloiksi Suomessa työskenteleville virkamiehille meneville maksuille, vaan määräsi, että koska nämä maksut on lupa maksaa Venäjän rahassa nimellisarvon mukaan, tulisi Suomen viranomaisten ottaa ne vastaan samana rahana kyseisen määrän mukaan. Muilta osin senaattori oli samaa mieltä kuin vapaaherra von Born.    
Places: 

Rahanuudistus, lausunto senaatin talousosastossa 7.2.1866 (sub secreto)

Date: 
7.2.1866
Luetun johdosta senaattori Snellman antoi pöytäkirjasta seuraavan lausunnon: – Valtiosihteeristön 1. helmikuuta (20. tammikuuta) 1865 päivätyllä kirjelmällä annettiin senaatille tiedoksi Hänen Keisarillisen Majesteettinsa päätös Venäjän setelirahan käypyydestä Suomessa rahanuudistuksen jälkeen. Tämän armollisen päätöksen nojalla asetettiin Venäjän 72-pitoinen hopeavaihtoraha ja kupariraha samanarvoiseksi penninrahan kanssa. Pennimääräisen rahan käypyydestä taas oli säädetty 12. kesäkuuta 1860 annetulla asetuksella siten, että sitä on otettava yksityisissä maksusuorituksissa vastaan aina 10 ...
Places: 

Esitys valtiopäiväsäädösten pykälistä 48, 49 ja 66, lausunto senaatin täysistunnossa 19.2.1866 (sub secreto)

Date: 
19.2.1866
Senaattori Snellman, jonka mielipiteeseen senaattori, vapaaherra Gripenberg yhtyi, lausui: 48. §:ään saanen alamaisena ehdottaa seuraavaa lisäystä ensimmäiseen momenttiin: ”Kirjallinen lausunto on annettava pöytäkirjan pitäjälle heti sen tultua ääneen luetuksi. Jos säädyn jäsen, joka on ilmaissut mielipiteensä vapaasti puhumalla, haluaa pöytäkirjan pitäjän opastukseksi jättää hänelle puheenvuoronsa kirjallisessa muodossa, on hänen tehtävä niin ennen istunnon päättymistä. Kuitenkin pidettäköön pöytäkirjaa tarkastettaessa oikeana suullisesti annettua lausuntoa eikä kirjallista, mikäli sääty t...
Places: 

Alexander Armfeltille

Date: 
20.2.1866
Helsingissä 20.2.1866   Jalosukuinen Herra Kreivi.    Senaatin alamainen anomus kahden yhteismäärältään 3 ½ miljoonan markan kreditiivilainan ottamisesta lähtee päivän postissa. Rahat on tarkoitettu pääasiassa vientikauppiaillemme annettaviksi. Laina maksetaan takaisin vuoden loppuun mennessä. Rohkenen odottaa, että Hänen Majesteettinsa armollisimmin hyväksyy anomuksen. Pyydän kunnioittavasti, että Jalosukuinen Herra Kreivi haluaisi sangen suosiollisesti hoitaa kysymyksen ratkaisuun muutamassa päivässä ja ilmoittaisi minulle ystävällisesti tuloksesta sähkeitse. Asia on nimittäin erittäin ki...
Places: 
Correspondence: 

Samuel Henrik Antellille

Date: 
20.2.1866
Helsingissä 20.2. (klo 2 epp.) 1866   Kunnioitettu Veli!    Joensuun Parviainen tarjoaa lisäluottoa Karjalan seurakunnille, tietysti sillä ehdolla, että valtion varoja saadaan lainatuksi. Omasta puolestani pidän tätä menetelmää parhaana. Kauppias pystyy perimään saatavansa – kruunu ei. Rahvas voi maksaa hänelle tavaraa luovuttamalla. Se on suuri etu. Valitettavaa kuitenkin on, että tuollaisten miesten yritteliäisyys on vähäistä. Kunpa yksikin ostaisi esim. säkkikangasta, kattopäreitä, pajunparkkia, hän voisi ruokkia tuhansia ja ansaita kaksinkertaisesti, ensin jauhoista ja sitten mainituist...
Places: 
Correspondence: 

Emil Stjernvall-Walleenilta

Date: 
12.2.1866
Pietarissa 12./24.2.1866   Suuriarvoinen Herra Senaattori,    Hyvin kiitollisena viimeksi vastaanottamistani riveistä kiiruhdan kertomaan, että vastahakoinen suhtautumiseni pennimääräisten hopearahojen lyöttämisestä uudelleen hopeapitoisuudeltaan paremmasta lejeeringistä johtui pelostani, että senaatin koko esitys vaihtorahan vastaanottovelvoitteen kumoamisesta, joka samassa yhteydessä otettiin esiin, vähintäänkin viivästyisi tämän takia – enkä voinut ymmärtää tästä uudelleenlyöttämisestä koituvaa käytännön hyötyä, kun se päinvastoin voitaisiin täällä helposti selittää separatistiseksi hank...
Places: 
Correspondence: 

Suomen Pankin hallitus ja hoito, lausunto senaatin täysistunnossa 26.2.1866

Date: 
26.2.1866
Senaattori Snellman rohkeni alamaisimmin kiinnittää Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista huomiota säätyjen esitykseen, joka koskee alkuperäisrahaston käyttöä, koska siinä on valtiontaloudellisesta näkökulmasta katsoen muodollinen virhe. Säädyt nimittäin toivovat, että alkuperäisrahaston pääoma, joka nyt on annettu lainaksi maanviljelijöille, perittäisiin pois ja muutettaisiin ulkomaisiksi valuutoiksi, joilla vahvistettaisiin hypoteekkirahaston pääomaa. Sellaista operaatiota ei voi toteuttaa muutoin kuin siten, että vaadittavat valuutat ostaisi pankin seteleillä hypoteekkirahasto, s...
Places: 

Johan Wilhelm G:son Snellmanille

Date: 
28.2.1866
H:gissä 28.2.1866   Parahin veli.    Suo anteeksi, ettet ole saanut vastausta kahteen kirjeeseesi. Olen odottanut Herlofsonin tapauksen ratkeamista. Suomen Pankki on hangoitellut vastaan asiassa jos toisessakin. Meillä on pennimääräisiä hopea- ja kuparikolikoita kaiken kaikkiaan vain 900 000 markan arvosta. Tästäkin 300 000 on pankille väkisin tuputettu. Herrat siellä eivät käsittäneet, että venäläisen vaihtorahan kurssi väistämättä alenisi ja se katoaisi käytöstä, eivätkä uskoneet sitä, mitä sanoin heille tästä asiasta virallisessa kirjelmässä jo syyskuussa. Liikkeelle on laskettu näitä ko...
Places: