Runo

Runo

Runo Aurora von Rehausenille

Date: 
1.1.1831
Ihmeellisen laulun lumousta taivas tahtonut ei mulle suoda. Keräsinpä sentään uskallusta tunteeni näin Sulle julkituoda.   Mykkä tuskani jos saapuu salaa sinne, missä pielukselle painat pään, muista nuorukaista jonka sielu palaa, jolta kaikki autuus kielletään.   Milloinkaan ei kukaan toinen nainen armas puolisoni olla voi. Sydämeni, suruun taipuvainen lemmen autuutta ei soi.    
Names: 
Rehausen, Aurora von
Subjects: 
Kirjailija

Tohvelitaktiikkaa, omistettu J. L. Runebergille

Date: 
1.1.1831
Enkös sanonutkin sen: sormus kätkee kytkyen. Velirukka kiikkiin jäit, ilos pakenevan näit. Mihin kadotitkaan puhdin, veljespiirin uhon tuhdin? Kaartelithan kotkan lailla korkeuksiin ryypyn myötä, pelännyt et tuskaa, yötä. Ylsit aurinkoon, vaan nyt nyhertäen kotityötä kehdon ääreen kyyristyt. Neitoja et lumoa, laseja et kumoa. Harteitasi painaa ies. Ryhdistäydy, ole mies! Onko tarpeen kuoman käsi? Kutsu minut, ystäväsi!    
Names: 
Runeberg, Johan Ludvig
Subjects: 
Kirjailija

Pohjolaan käy tuulen tie, runo Pohjalaisen osakunnan juhlaan 19.10.1834.

Date: 
19.10.1834
Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie! Näätkö hapset hopeaiset, kuulet voihkeet vaitonaiset? Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie, se sano: on jano meillä totuuden, me tavoitamme sen.   Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie! Äidin sydän jyskyttääkö, huuliin rukoukset jääkö? Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie, se sano: on jano meillä hyvyyden, me tavoitamme sen.   Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie! Meidän nimemmekö kuulet, kun sen kuiskaa rusohuulet? Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie, se sano: on jano meillä kauneu...
Subjects: 
Kirjailija

Helsingfors Morgonblad nro 85, 5.11.1838: Runouden valta­istuin

Date: 
5.11.1838
On runouden taivas olemassa yhä, vaan rumpuin tohinalla kappas, jos toinen tähtikupu kaartuu alla! Ei runon ruhtinattarella istuin ole vakaa – hän laakereiden sijaan hörhelöitä jakaa!   Sä maasi runouden puolustaja nyt mistä sait tuon poltteen jalon, mikä sai liekehtimään järkes valon ja sinut tanterelle ajaa? Ken kohotti sun sankariksi, sai tekoon urhoolliseen ryhtymään? Sä ääneen ylistämään ryhdyit miksi ja vaadit muita kuoroon yhtymään?   Et tyydy hiljaa kunnioittamaan muistoa kaatuneiden urhojen. Kun pystyit ”kunnian hymyn” voittamaan, kai itse pyrit sekaan sankarten. Niin valtaistuimel...
Subjects: 
Kirjailija

Runo Emilie Flygarelle

Date: 
18.8.1840
[18.8.1840] Sun kynäs hankki mainetta ympäri maailmaa, ja kirjoillasi ihastutit koko Pohjolaa. Siis ylpein mielin sinulle me maljan kohotamme!   Älysi toki säkenöi ja luomuksesi, mutta sun olemukses säteilee myös naisen suloutta. Siis armain mielin sinulle me maljan kohotamme!   On sielus puhdas, mielesi kuin lapsella on avoin ja mainees, muistos elävä on meissä monin tavoin. Siis hyvästi! me ystävinä maljas kohotamme!    
Names: 
Flygare-Carlén, Emilie
Subjects: 
Kirjailija

Sillisalaattia ja hyvästit Snellmanille, runo

Date: 
31.8.1840
[elokuun lopussa 1840] Oi Snellman, jätät Ruotsin vaarat ja hongikoiden uljaat oksanhaarat, käyt Saksan maahan latteaan! Hopeavirroissa kuin vastapäivään lohi ui, myös sinun nokkas päättävästi suuntautui Hollannin ojamaita tutkimaan. Surkeina ystäväsi vetistämään jää ja kaipuun nuoli sydämemme lävistää. Et kerallamme enää ota tujausta, Hamburger Börsissä ei kurkkusi saa virvoitusta. Et enää tarkastele Carlon kampausta, et pulmissasi häneltä saa opastusta. Hellstenin silmät ovat tuskankyynelvuo: ei saavu enää hapankaali Freijan luo. Jää kauas taa Melittan nenä-kulta, Argus ja Aftonblad jää l...

Runo C. W. A. Strandbergille marraskuun lopussa 1841

Date: 
30.11.1841
On taivas, missä aurinko ja tähdet leimuaa; Ja toinen, missä tunteen lait vain vallitsee. Mutta ihmishengen kysymykseen vain ihmishenki vastauksen antaa lasin ääressä, ystävyydessä J. V. S–n   [Ruotsinkielinen runo on julkaistu teoksessa Bernhard Tarschys, Talis Qualis, studentpoeten. Miljö- och idéhistoriska studier. Stockholm 1949. Tämä Jouni Alavuotungin suomennos on otettu julkaisemattomasta käsikirjoituksesta J. V. Snellmanin Tukholman kausi 1841–1842.]    
Names: 
Strandberg, Carl Wilhelm August
Subjects: 
Kirjailija

Runo Fredrik Gygnaeuksen läksiäisjuhlassa 22.5.1843

Date: 
22.5.1843
Niin siivin voimakkain hän lentää, ei mahdu huimapäiset haaveet taivaan alle. Kun kirkas kaari joskus päättyy sentään, hän jättää uljaan muiston jälkimaailmalle; nimensä, jolle uroteot loiston suo puolesta ihmisen ja valon voiton. Kun voimat hiipuu, lohdun pettymykseen tuo oikeus, vilpittömyys päämääränsä loiton.   Nyt sydänrukka kaipaa pikkuruista onnea, ja rauhallista elämää. Ei enää korkeuksia se muista, vaan uudet velvoitukset herättää. Naisensa rinnalla mies vaalii kotia ja tietä tasaisempaa taivaltaa. Ei huoli aatteen tantereilla sotia, vaan säästää läheisiään vaivalta.   On kohta voi...
Names: 
Cygnaeus, Fredrik
Subjects: 
Kirjailija