Totuus kun taivainen eessämme loisti,

Harhat ja houreet se mielestä poisti.

Puolesta sen myös kuolla voi,

Uljaasti elää ja kuolla voi.

Voimamme, intomme annoimme sille,

Soturin valan me vannoimme sille

Sydämin täysin ja sieluinkin,

Väkevin sydämin, sieluinkin.

Totuuden tuskat lannistaa voisko,

Sieluumme epäilyn taistelut toisko?

Oommeko uupuneet, luovuttaneet,

Maan tomuun vaipuen luovuttaneet?

Ei, vaan vastustus vahvistaapi,

Kamppailu soturin kestäväks saapi;

Lopulta totuus voittava on,

Vaikka veis tuoni, se voittava on!

Siispä käy eespäin taistelun tiellä,

Riemu ja tuska kun vaihtelee siellä!

Päämäärä vaikka loitto on,

Ikuinen totuuden voitto on!