Onneeni en saata luottaa,
Ihanainen! Katoovainen
onhan uni. Toisenlainen
totuus on; se surun tuottaa.
Lupaa syömmein sykähtelyt
Sulle lemmen pikku majan.
Turhuuksiin sua halus ajaa,
Houkuttavat halvat helyt.
Hauskat hetken huumaukset
Viekoitellen hymyilevät,
Sua kiehtoo elon kevät,
Eivät arjen velvoitukset.
Katseeltasi pakoon käännyn,
Pelkään poltetta sen liekin.
Minulta se voimat viekin,
Turhaan kilvoitteluun näännyn.
Vähään tyytymään kun taipuu
Mies, niin neito tuskin tyytyy.
Säikkyneenä rintas hyytyy
Yltyessä yljän kaipuun.
Unelmani autuudesta
Sinua ei toki loukkaa?
Kyynelillä maksan, houkka,
Joka toivon hitusesta.