Lectio Praecursoria 27.9.1848
27.9.1848
Kunnianarvoisat kuulijat. Koska on vanha tapa avata akateemiset väitöstilaisuudet joillakin alkusanoilla, pyydän nöyrimmin, että annatte minullekin luvan tuoda tässä esiin muutamia harvoja näkökohtia
Filosofian merkityksestä akateemisissa opinnoissa.
Epäilemättä kaikki tieteet ja vapaat taiteet...
Selvitys M. A. Castrénin rintakuvaa varten kerättyjen varojen käytöstä
15.12.1855
Saadakseen aikaan muistomerkin, joka osoittaisi jälkimaailmalle sen kunnioituksen ja kaipauksen, jota suomalaiset aikalaiset tunsivat M. A. Castrénin muistoa kohtaan, ovat vainajan maanmiehet koonneet rahasumman. Enemmistö on hyväksynyt ehdotuksen, että Castrénin kasvonpiirteet ikuistettaisiin...
Tieteiden järjestelmästä, virkaanastujaisluento 14.5.1856
14.5.1856
Tiede on systemaattista tietämistä, järjestelmän muotoon saatettua tietoa. Tämä käsitys tieteestä on niin vanha ja sen oikeellisuus niin kiistaton, että lauseesta on tullut aksiooma. Jokaisella sivistyneellä ihmisellä on jokin käsitys siitä, mitä tiede tässä merkityksessä on ja mitä sen tulee olla...
Akateeminen opiskelu, luentosarjan käsikirjoitus syyslukukaudelta 1856
20.9.1856
Akateeminen opiskelu I
Hyvät herrat. – Kenenkään Teistä ei luulisi ihmettelevän sitä, että astun sekalaisin tuntein tälle paikalle, josta viiteen vuoteen yksikään ääni ei ole puhunut Teille sen tieteen nimissä, jonka viljelemistä tässä yliopistossa minun tehtäväni nyt on rohkaista ja johtaa....
Abstraktinen oikeusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus syksyllä 1856
1.10.1856
Siveysoppi I
Hyvät herrat. Onkohan mitään opiskelun aluetta, joka kiinnostaisi jalomielistä nuorukaista enemmän kuin oppi ihmisen siveellisen toiminnan perustoista? Kun tarkastelemme ihmiselämää ja sitä, mikä sille antaa arvon, voi helposti päätyä ajattelemaan, ettei mitään muuta oikeastaan...
Matematiikan professuuri, lausunto yliopiston konsistorissa 29.11.1856
29.11.1856
Mitä lisensiaatti Lindelöfiin tulee, hänen esittämänsä opinnäyte on ensinnäkin arvioitu kiitettäväksi, ja lisäksi hän on osoittanut tieteellisen harrastuksensa ja ymmärryksensä erillisillä Pietarin tiedeakatemian bulletiinissa julkaistuilla kirjoituksillaan, joiden arvon todisteena voidaan pitää jo...
Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857
15.1.1857
1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857
Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena.
Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa.
Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen...
Oikeustieteen ja kansantalouden professuuri, lausunto yliopiston konsistorissa 7.2.1857
7.2.1857
Kun en ole havainnut aihetta luopua aiemmin esittämästäni yliopiston ohjesäännön 211. §:n sisältämän säännöksen tulkinnasta, että siis vain suoritettu lisensiaatin tutkinto ja väitöskirjana hyväksytty opinnäyte oikeuttavat ottamaan professorin viran hakijan huomioon ehdollepanossa, mutta eivät...
Saksan kielen lehtoraatti, lausunto yliopiston konsistorissa 7.2.1857
7.2.1857
Tunnettua ja tunnustettua on, että opiskeleva nuoriso käyttää tuskin lainkaan hyväkseen yliopiston lehtoreita kielenopettajina, ja jokainen tilannetta tunteva tietää, että etenkin saksan kielen opettaja on ollut ja edelleenkin on täysin tarpeeton. Niinpä ainoa tapa, jolla tämän kielen lehtori voi...
Lausunto yliopiston konsistorissa yliopistosta ja sen suunnitellusta lakkauttamisesta, konsepti
20.3.1857
Jos korkeampaa opetusta antavalta oppilaitokselta vaaditaan, että sen opettajien on ylläpidettävä ja oppilailleen välitettävä halukkuutta tieteelliseen työskentelyyn ja tieteellistä näkemystä, niin terve järki opettaa että tämä on sitä helpommin saavutettavissa, mitä monipuolisemmin tiede on...
