Kameraali- ja valtio-oikeuden sekä rikosoikeuden professuurin ehdollepano, lausunto yliopiston konsistorissa 26.9.1860
26.9.1860
Dosentti Rosenborg on dosentuuria varten julkaisemallaan opinnäytteellä osoittanut olevansa selkeästi ajatteleva ja lahjakas kirjoittaja. Mainittua tarkoitusta varten julkaistu tutkielma ei kuitenkaan ole luonteeltaan tiukemmat vaatimukset täyttävä tieteellinen tutkimus, vaan erinomainen...
Normaalikoulun perustaminen, lausuntoyliopiston konsistorissa 30.1.1861
30.1.1861
Huhtikuun 7. päivänä 1856 annetulla Armollisella Asetuksella ”Tulevien lukion- ja alkeiskoulunopettajien koulutuksesta Aleksanterin Yliopistossa” säädetään: että kasvatus- ja opetusopin professorin on järjestettävä kasvatusopin opiskelijoiden perehdyttämiseksi opettajan ammattiin käytännössä...
Promootioperinteen lakkauttaminen,lausunto yliopiston konsistorissa 6.2.1861
6.2.1861
Yhtyen pääasiassa professori Estlanderin kantaan pidän professori Hjeltin tavoin maassamme vallitsevan kansallisten juhlien vähäisyyden tai ehkä pikemminkin niiden täydellisen puutteen takia toivottavana promootioiden säilyttämistä, koska kokemus on osoittanut niiden saavan osakseen yhä enemmän...
Aleksanteri-stipendin myöntäminen, lausunto yliopiston konsistorissa 1.5.1861
1.5.1861
[Kanslianeuvos Snellman] yhtyi prof. Laguksen kantaan lisäten, ”ettei hänen mielestään mitenkään voida pitää tuen monopolisointina, jos se jaetaan yhdelle kirjallisesti ansioituneelle miehelle ennen niitä, jotka ovat vain suorittaneet määrätyt tutkinnot, vaikka kunniakkaastikin. Tri Wasastjerna on...
Pankkivaliokunnan kertomus Suomen Pankin hallituksesta ja tilasta tehdystä tarkastuksesta, lausunto valtiopäivillä 22.5.1877
22.5.1877
Täällä on puhuttu siitä miten erinomaista on, että Suomen Pankilla on monopoli ulkomaisten vekselien kaupassa. Tällaista puhetta pidän mitä suurimmassa määrin ihmeellisenä. Sanotaan, että Suomen Pankki on juuri oikea välittäjä, sillä Suomen Pankilla on ulkomailla varoja, joita se voi käyttää. Miksi...
Maan kansakoululaitoksesta, lausunnot valtiopäivillä 22.5.1877
22.5.1877
Herra Snellman: Ottaisin vapauden tehdä huomautuksen, että olisi ehkä aiheellista, että kun seminaarikurssia käymätön henkilö saa seminaarin johtajan tekemän kuulustelun perusteella nauttia eläkettä, tulisi yhden tai useamman seminaarin opettajan osallistua tuohon kuulusteluun. Vaikuttaa...
Suomen rautateiden päärataverkon rakentamisesta, lausunnot valtiopäivillä 22.5.1877
22.5.1877
Herra Snellman: Kun ensin ottaa käteen rautatievaliokunnan mietinnön ja selaa sen läpi, niin omasta puolestani tunnustan, että minut valtasi sääli komiteaa kohtaan, jolla on ollut niin loputtomasti toraa ja vaivaa kerätessään niin paljon tietoa eri puolilta. Tulee ajatelleeksi, että sellaisen ei...
Suomen kielen laillisista oikeuksista, lausunnot valtiopäivillä 23. ja 25.5.1877
23.5.1877
Herra Snellman: En pidä kovinkaan merkillisenä että niissä aloitteissa, jotka ovat antaneet aihetta valiokunnan mietintöön, on moittivia ilmaisuja, joita voidaan pitää liian kiivaina, sillä ne ilmaisevat tunnelmaa, joka tietämäni mukaan vallitsee valistuneemman suomalaisen rahvaan keskuudessa. Ja...
Kultarahakannan käyttöön otosta Suomessa, lausunnot valtiopäivillä 24.5.1877
24.5.1877
Herra Snellman: Vaikka minun on edellisen puhujan tavoin pidettävä turhana, että sanon sanani nyt harkittavana olevaa valiokunnan esitystä vastaan, koska hänen laillaan uskon moninaisten niin suurten kuin pientenkin intressien jo ratkaisseen asian, niin haluan kuitenkin omasta puolestani esittää...
Venäläisen vaihtorahan käypyyttä maassamme koskevan säännöksen muuttamisesta, lausunto valtiopäivillä 24.5.1877
24.5.1877
Herra Snellman pyysi tällä kohden puheenvuoroa ja lausui seuraavaa: Saanen mitä vakavimmin puoltaa käsiteltävänä olevaa esitystä, koska kokemus maassamme on jo aiemmin riittävästi osoittanut, että sellainen säädös kuin tuo hopearuplan käypyyttä koskeva, joka sisältyy raha-asetukseen, johtaa...
