Suomen kielen kysymys:

 

On kohdannut varsin tiivistä vastarintaa virkamiesten keskuudessa.

He pyrkivät saamaan poikkeuksen kaikesta säädetystä, eivät ainoastaan nykyisiä virkojaan, vaan myös kaikkia virkoja varten, joihin he voisivat tulla ylennetyiksi.

Myös yliopiston konsistorissa on enemmistö, jonka johtajia ovat Estlander, Rosenberg ja Palmén, onnistunut lykkäämään.

Yleinen syy on halu olla tulematta vaivatuksi. Mutta sen lisäksi vaikuttaa vastakkainasettelu skandinaavisten sympatioiden ja suomalaisen kansallisuuden välillä.

Vaara lain säätämisen varmuudesta ei nyt ole suurempi vaan pienempi kuin aikaisemmin, kun asian käsittely nyt tapahtuu suomeksi mutta käännetään pöytäkirjassa ruotsiksi. Virheellisestä pöytäkirjasta valitetaan nyt paljon ja yleisesti. Mutta kun suullinen käsittely samalla kielellä ja samoin sanoin sisältyy pöytäkirjaan, jää jäljelle vain vaiva oppia sitä ymmärtämään. Ja tähän on käytettävissä enemmän aikaa kuin nyt suullisen käsittelyn kääntämiseen tuomioistuimessa.

Selvää on, ettei suomesta voi tehdä virastokieltä muulla tavoin kuin käyttämällä sitä tuomioistuimissa ja virastoissa. Ruotsin virkakieli on syntynyt ilman kouluja ja ilman kirjallisuutta ja jatkanut kehitystään ilman että ruotsi on ollut kouluissa oppiaineena. Suomea on luettu ja opittu kouluissa 20 vuoden ajan.

 

Toimenpide:

Suomenkielinen palvelu ei saa lykkäystä enempää kuin vuoteen 1867.

Ennen kaikkea, tästä lähin virkoihin nimitettävät ovat sitoutuneet kaikkeen, mitä on säädetty.

Tässä tarkoituksessa jätetään tuomarin virkoja toistaiseksi täyttämättä, jolloin niitä hoitavat sijaiset.

 

Päänäkökohdat ovat seuraavat:

1. Hallituksen on valittava joko ruotsalaisuuden säilyttämisen tai päivittäin kasvavan suomalaisliikkeen tukemisen välillä.

2. Jälkimmäinen kuuluu ajan henkeen.

 

Erityisiä perusteluja:

1. Että tekemällä myönnytyksiä valmistelevissa toimissa rohkaistaan vastarintaan ja tehdään näin tyhjäksi keisarillinen lupaus.

2. Että kymmenen vuoden lykkäys ei tee uudistusta helpommaksi kuin kolmen vuoden lykkäys. Yksikään nykyinen virkamies ei ensiksi mainitussa tapauksessa rupea näkemään vaivaa suomen kielen taidon saavuttamiseksi ennen kuin kolme vuotta ennen säädetyn määräajan päättymistä. Näin ollen ei silloin aloittamisen ja nyt aloittamisen välillä ole mitään eroa.

3. Että mainitun 10 vuoden aikana virkoihin astuisi uusia yksilöitä, joilla on samanlainen suomen kielen taito kuin nyt virassa olevilla. Myöskään kukaan heistä ei ryhtyisi ennen kuin mainittuna ajankohtana valmistautumaan uudistusta varten.

4. Tämän seurauksena olisi pakko antaa myönnytyksenä vielä lisäaikaa.

 

Erityisesti yliopistoa koskee seuraava: Opinnäytteet suomen kielellä ovat sallittuja ja jokaisen tiedekunnan ja konsistorin professorin tulee arvostella niitä.

 

Tähän liittyy periaatteessa:

 

Esitys säädyille virkojen lakkauttamisesta.

 

Säädyt tukevat nimittäin sitä kankeutta, joka on ilmennyt myös suomen kielen kysymyksessä.

Tämä lähtee liikkeelle toivomuksesta, että oppositiolla on virkamiesten tuki. Huom. heidän asiantuntemuksensa vuoksi, joka muuten on kyllä heiveröistä.

Perustuslaki takaa, ettei virkamiestä eroteta ilman tutkintaa ja tuomiota. Tämä on vain osittain hyvä asia, sillä hallinnon pitäisi olla erotettavissa. Mutta hallitus on voimaton ja sen keinot ovat tehottomat, kun sillä on vastassaan virkamiehiä, joita ei voi edes vastoin tahtoaan siirtää toisiin tehtäviin säilynein palkkaeduin. Vastarintaan heidän ei pidä milloinkaan sallia ryhtyä. Ylennysten ulkopuolelle sulkeminen on keino, jolla tämä heille opetetaan. Nyt jopa hallituksen jäsenet toimivat valtiopäivillä hallituksen esityksiä vastaan, joita he ovat itse olleet käsittelemässä ja ehkä vahvistamassakin. Sellainen poliittinen viattomuus on enemmän kuin anteeksiannettavaa, ja hallitukselle se on sen ansaitsema vastaus.

 

Toimenpide:

Asetus säätyjä kuulematta, ehkä ei kuitenkaan heti. Perustuslain säädös erottamattomuudesta ei voi koskea uusia tehtäviä entisten sijasta, ”Kuuliaisuus käskyille ja määräyksille”, niin kuin virkavalassa luvataan.

 

Esitys pankin haltuunotosta

 

Säätyjen lausunnossa on kokonaan jätetty huomiotta Hänen Majesteettinsa jo antama määräys Hypoteekkiyhdistyksen lainan vastaanottamisesta sekä hopeanvaihdosta senaatin määräämästä päivästä alkaen.

Sen sijalle ehdotetaan tarkoitusta varten valtionlainaa ja hopeanvaihtoa valtuuston ehdottamasta päivästä alkaen.

Tällainen on yksinkertaisuutta. Jos Hypoteekkiyhdistys ei saisi rahoja, niin oikea menettely olisi, että otettaisiin lainaa rautatietä varten, ja sen korko ja kuoletukset taattaisiin paloviinaverosta tähän tarkoitukseen varatulla 450 000 ruplan määrärahalla. Pankin tarvitsee silloin vain hankkia tästä lainasta itselleen 1 tai 1 ½ miljoonaa voidakseen aloittaa hopeanvaihdon.

 

Toimenpide:

1. Pankkia ei anneta säätyjen haltuun ennen kuin rahanuudistus on tapahtunut.

2. Sen jälkeen saavat pankkivaltuutetut ja propositio ainoastaan ”valvoa pankin hallintoa sillä tavoin kuin senaatti on tähän mennessä tehnyt”. Mutta ei oikeutta tehdä muutoksia sen mukaan kuin pykälässä on säädetty senaatista.

3. Primitiivirahaston sisällyttämistä setelinantorahastoon ei sallita. Jos maanviljelys tulee toimeen ilman sitä, käytetään sitä yleensä pitkäaikaisiin kustannuslainoihin – kuoletuksineen, sillä tätä maa tarvitsee. Hypoteekkirahasto on saanut nähdä suuren määrän lainoja, joita ei voida saada takaisinmaksetuiksi ilman että ne muutetaan kuoletuslainoiksi.

 

Mutta jos hyväksyttäisiin säätyjen vaatimus, jonka mukaan hopeanvaihdon tulee riippua pankkivaltuustosta, saattaisi se asian kolmeksi neljäsosaksi tietämättömiin käsiin.

Muutenkin sisältää säätyjen päätös kohtia, joita ei millään muotoa voida hyväksyä. Tässä suhteessa viitataan nöyrimmin lausuntooni senaatin pöytä­kirjan johdosta, varsinkin siltä osin kuin se koskee a) primitiivirahastoa; b)

 

Esitys yksityispankeista

 

Säädyt ovat rajoittaneet niiden setelinantoa tavalla, josta ei voida pitää kiinni. Viitataan lausuntoon senaatin pöytäkirjan johdosta.

Jo esityksen § 4 väärin:

Peruspääoma ei enää saa vähentyä ”suuremmassa määrin” kuin että jäljelle jäävä osa ylittää kaikki sitoumukset 10 % verran. Tällä tavoin estetään talletusten vastaanottaminen, mikä on pääasia.

 

Toimenpide: Yleinen palkkaus voidaan määrätä; mutta lupaa ei saa myöntää ennen kuin Suomen Pankki on aloittanut hopeanvaihdon. (?)

Se saattaisi kuitenkin tapahtua, jos annetaan sitoumus hankkia hopeaa ja pitää se valmiudessa, kunnes vaihtoa varten.

 

Esitys määrärahoista kansakouluja ja rautateitä varten

 

Säädyt ovat tehneet valtavan virheen sallimalla kotipolton jatkua 1. tammikuuta 1866 asti. Tällä tavoin kaikki toimenpiteet on lykätty kokonaisella vuodella.

Sitä paitsi hallituksen esitys valitettavasti sisälsi sen, että 1/4 paloviinaverosta myönnettäisiin kunnille. Jo komiteassa oli kuitenkin noussut esiin kysymys tuon määrän myöntämisestä lääneille, ja tämä sisältyi vaihtoehtoiseen esitykseen. Säädyt ovat päätyneet edellisen kannalle, siis varojen (340 000–400 000 ruplaa) tuhlaamiseen päivän tarpeisiin. Lääneille myönnettävät määrärahat taas olisi voitu käyttää hankkeisiin, joista on pysyvää hyötyä, varsinkin maanviljelyksen kohentamiseen.

Edelleen ovat säädyt heittäneet pois miljoona markkaa viinanpolttajille (noin 185 000 maatilaa, kaupunkeja lukuun ottamatta). Tämä tarkoittaa 4–5 markkaa jokaista tilallista kohti.

Tällaista irstailevaa taloudenpitoa autetaan rautatietä varten tarkoitetulla lainalla.

Sillä on vastineensa majakkamäärärahoissa, joilla rakennetaan myös satamamajakoita parille tusinalle laivalle vuodessa.

Valitettavaa on myös, että Tampereen rata asetetaan etusijalle. Lahden rata olisi voitu saada valmiiksi kolmessa vuodessa pelkästään säätyjen määrärahoilla. Tampereen rataan niitä tarvitaan viideksi vuodeksi.

 

Toimenpide:

Rautatielainaa ei voida ottaa, koska vuosimaksut ulkomaille ovat jo [tyhjä tila] markkaa, ja kun Hypoteekkiyhdistys on ottanut lainansa, ovat ne [tyhjä tila] mk. Tätä suurempaa ulkomaanvaluutan määrää ei kauppamme voi vuosittain hankkia.

Vain siinä tapauksessa, että Hypoteekkiyhdistyksen laina ei toteudu, olisi mahdollista ottaa pienehkö rautatielaina, jos nimittäin Suomen Pankki sen hankkimalla voi aloittaa hopeanvaihtonsa.

Siinä tapauksessa täytyy ryhtyä rautatien rakentamista valmisteleviin toimiin, niin että se voi alkaa jo syksyllä.

Hankkeen jättäminen nykyiselle Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitukselle merkitsee sen jättämistä tietämättömyyden ja kokemattomuuden varaan. Kenraali Stjernvall on epäilemättä työn ainoa kelvollinen johtaja.

Muussa tapauksessa tarvitaan valmisteluja vasta vuonna 1865. Kuitenkin olisi mahdollista saada lainata 2 miljoonaa mk Hypoteekkiyhdistyksen Suomen Pankkiin tekemästä talletuksesta ja maksaa se lainaamalla kansakoulu- ja majakkamäärärahoista, joista ei heti tarvitse käyttää koko myönnettyä määrää.

 

Suostuntaverosääntö: voimassa 1865–67.

Tulojen kuten myös maan verottaminen

Luovutus liiketoimia varten myös 3 päivää

Yhtiöiden osingot

Esim. suostunta kortti 60 p

olut 5 p kannulta

 

Tulot 500 mk seuraavasti

5 000 mk asti – 4/5 %

10 000 mk asti – 1 %

Yli 10 000 mk – 1 1/5 %

 

Parempi:

Majakat	119 143
Lahti	2 166 666
Valkeakoski	85 146
Näsijärvi	223 333
Oulu	33 333
Iisalmi	66 794
	2 694 595
Tätä vastaan, koska kreditiivi epävarma, vain
	1 800 000
Suostunta	610 000
Laina kansakoulu	200 000
	2 610 000
	931 595
	2 694 595

 

Esitys viinanpoltosta 10 vuotta *** 1. tammikuuta 1866

 

Artikkeli I Oikeudesta ja verosta

II Tullee kuulumaan näin: ”Viinanpolton valvonta ehdotetaan alamaisimmin”

III Myynti ”missä armollisimmin hyväksytty”

IV Kuljetus ja varastointi. ”alamaisimmin ehdotetaan”

V Vastuu jne. ”Missä armollisimmin hyväksytään”

VI Yleisiä säädöksiä

”Tullee kuulumaan näin”

 

 

Tulon jako	6 830 000
Säästökorvaus	660 000
1/4 6222000 mk:sta kunnille	1 555 000
Vielä kunnille	1 000 000
Kontrolli	300 000
Vankilat	600 000
Kulkulaitokset	1 800 000
Lahjoitustilat	200 000
Katokreditiivi	500 000
Silta- ja verovoutien palkkaus	100 000
Summa mk	6 715 000

jaettuna läänin asukkaiden kesken

siitä 1/8 talousseuroille

jaettuna manttaalien mukaan

100 kaupungin asukasta = 1 manttaali.

 

Suomen Pankkia koskeva esitys

Huom. 1) 44 000 ruplan määrärahaa maksetaan vain seuraavien valtiopäivien loppuun asti.

Huom. 2) Sen sijaan tulee valtio osallistumaan hallintokustannuksiin.

Huom. 3) Pankkivaltuuston ehdotus johtajiksi ei valituksia,

samoin sijaisia ehdotetaan kaikissa tapauksissa,

samoin lausunto niiden virkojen täyttämisestä, joihin nimittää H. M. tai senaatti.

Huom. 4) Tilintarkastajat suorittavat tilintarkastuksen.

Huom. 5) Lain säätää hallitusmuodon § &c. mukaan valtiopäivien välillä Majesteetti valtuuston lausunnon ”mukaisesti”, olemaan voimassa seuraaviin valtiopäiviin asti.

 

a) – valuutan vahvistaminen ”järjestämällä peruspääoma uudestaan”! Nimittäin primitiivirahaston käytöstä poisto (vedotaan vuoden 1811 ohjesääntöön)

– setelinanto yhdistetään (!) siten että yksinkertainen määrä seteleitä vastaa ulkomaansaatavia

– lainaa 8 miljoonaan markkaan asti. Hallitus saa ”antaa takauksen säätyjen puolesta” (?) eli valtio ottaa ja luovuttaa pankille. Huom. valtuuston esityksestä.

 

b) Hopeanvaihto riippuu valtuuston ja hallituksen ”yksituumaisesta” päätöksestä. Samoin kaikki tavoitteeseen tähtäävät toimet.

 

Pankkivaltuusto = ennen päätti senaatti

1. kassaluotoista (1859 § 5)

2. talletuksista (§ 48)

3. panoista (§ 55)

4. & 5. hypoteekki- ja diskonttokorosta (1859 13. huhtikuuta § 26, 27 ja 33)

Huom. Propositio ”valvoo hallintoa kuin”

6. puheenjohtajisto

7. erottaminen (1880 § 35)

8. säännöksiä järjestyksestä jne.

– finanssipäällikkö (ei puheenjohtajisto)

– obligaatioiden arvo

– yli 1 000 ruplan hypoteekkilainat ***

Huom. Suurin laina henkilölle (!) kummastakin rahastosta 200 000 mk.

Valtuusto sitä suuremmat.

– vekselilaitosten perustaminen jne. (1859 § 2) vain valtuuston esityksestä.

–––

Ohje katsomatta.

–––

Esitys suostunnasta.

 

Määrärahat

 

1. Kansakoulut	390 000 mk vuodessa	1 170 000
2. Majakat:
Skälskan	139 941
Majakkalaivat	72 400
(Weksöro)
Susisaarenmatala	145 108
Marjaniemi	76 799
Säppi	88 872
Ulkokalla	63 632
***	41 600
Skålgrund	78 538
	702 890
3. Rautatie:
Tampere	9 244 892
Lahti	5 860 000
Vesijärvi	640 000
	15 744 892
4. Kanavat
Valkeakoski	255 440
Näsijärvi	680 000
Oulujoki	100 000
Iisalmi	200 984
	1 236 364
5. Pelso	76 000
6. Uudisviljelylainat	86 600 vuosittain	259 800
7. ***		179 650
		mk 19 369 602
Tätä vastaan lainaa	18 000 000
Suostunta	1 000 000
Mutta silloin 1 800 000 varattu oikeastaan kulkulaitoksiin, joista majakkoihin ***
Voitaisiin varata:
Skälskan	139 941
Valassaari	72 800
Susisaarenmatala	145 108
***
Jolloin	2 175 704
saadaan	15 153
Laina kansakouluilta	200 000
- kreditiivi	50 000
***
Likvidi
Tulot vuodessa
Paloviinaverosta kulkulaitoksille	1 800 000
Suostunnasta	1 000 000
***	390 000	610 000
		2 410 000
Kulut vuodessa:
Majakat vuotta kohti	234 296 2/3
Tampereen rautatie	3 081 630 2/3
***
Tampereen reitti	2 175 704
	3 vuotta
	6 527 112
Vajaus	9 244 892

 

Esitys kirkkolaiksi

Siirtyminen luterilaiseen kirkkoon ja siitä pois,

esitys palkkauksesta,

komitea seuraaville valtiopäiville,

huom. papiston varaus koskien kymmenyksiä.

 

Ei valtion palkkaus. Estää eriuskolaisten seurakuntien muodostamisen. Nimittäin nykyinen kupari jne. valtiolle. Uusi seurakunta, uusi kupari.

Tulee jättää seurakunnille. Kassa kirkkoa ja papistoa varten. Vastaista käyttöä varten.

Ei holhousta.

 

Esitys lahjoituksista

 

Komissio paikan päällä oikeusasioita varten.

Selvitys lunastusmaksun määrästä.

Tällä välin ei korotuksia eikä vuokrausta.

Lunastus obligaatioina maksettavissa myös Pietarissa.

Muilta osin = pykälä

 

Mutta missä rahassa? Mistä Venäjän raha.

 

Esitys säädökseksi taposta ilman aikomusta tappaa jne.

 

§ 1 ”vakain tuumin” – kuritushuonerangaistus 8–12 vuotta tai elinkautinen – ”äkkipikaistuksissaan” 4–8 vuotta

”Vihaan ärsytettynä” 2–4 vuotta

 

Vaarallinen väljyys. Samoin § 21.

”Ärsytettynä” lähes aina ja silloin vain kaksi vuotta. Ei merkitse mitään Vaasan läänin murhamiehille.

 

Yleinen huomautus: Mitä on kuritushuonerangaistus.

Ei siviilivalitusta, ei korvausta omaisille, leskelle ja lapsille. Ei myöskään vakavasta ruumiinvammasta, ”puhekyvyn, näön tai kuulon menetyksestä”. § 4.

 

§ 3. ”Parannuskeinon käytön viivästyminen” – ”huolimattomuus tai taitamattomuus sen käytössä”.

Riippuu muista kuin haavoittuneesta. Kuka siitä huolehtii? – Lääkärin taitamattomuus? – Tekijä ei velvoitettu veroparannuskeinoon ja hoitoon?

 

Säätyjen vastaavasti ”tai tuottamuksellisesti” – ”surmaajana pidetty” (mihin tarvitaan? Rangaistus on säädetty, olipa kyseessä tappo tai pahoinpitely) – kaikki muokattavaksi

 

Esitys asetukseksi kaksintaistelusta

Roskaa – ellei tarkoitus yllyttää.

 

Esitys kalastuselinkeinon kohentamisesta

2. ”sylen syvyinen”

Säädyt myös ”suurissa järvissä”.

Mutta jos ei lainkaan niin syvää? Jos yhtyvät, lahdissa, rantaniityt kannasten ulkopuolella? Rantaoikeus järvissä yleensäkin.

 

Esitys tilusten lohkomisesta ja maanerottamisesta

Säädyt § 1 tyytyväisyys kolme henkeä.

Irlantilainen perunanviljelys – Tässä maassa vielä.

 

Ei teollisuuskasveja – ei teollisuussivuelinkeinoja – vero vain maasta.

 

Huom. ”kotitarpeet”. Sillä ei metsää eikä kalaa myyntiin = pysyvät tulot. Päinvastoin.

 

Asetus 1. maaliskuuta 1852 – tulo ”pellosta, niitystä, metsästä ja kalastuksesta”.

 

Esitys yksityispankeista.

 

Säätyjen tekemät muutokset yleensä hyväksyttävät.

§ 2 Aatelin ja talonpoikaissäädyn ehdotukset.

 

§ 3 1/4 valuuttaa

 

Huom. Valuutta ei saa vähentyä.

 

§ 11. Setelinannon vakuudet ”kiinnitetty varmoihin velkakirjoihin”.

 

Huom. Talojen ja maan rahaksi lyöminen – Käytettäisiin kaikenlaisiin kreditiiveistä ja lainoista saatuihin kiinnityksiin.

Sen sijaan kiinnitysvarmuus pankin omille korkoa tuottaville obligaatioille.

 

Yleisiä huomautuksia (§ 4, 10 & 11). Peruspääoma 10 % yli kaikkien sitoumusten (mukaan lukien talletukset). Kun peruspääoma maksetaan obligaatioina, voi setelinanto tapahtua ilman kiinnitysvakuuksia. Myönnettyjen lainojen vakuudet talletusten takuina.

Mutta esityksen § 4 muutettava. Peruspääoma ei saa lainkaan vähentyä. Muuten talletusten otto ja setelinanto menettävät merkityksensä. Tämä on kuitenkin pääasia – tulee olla rajoittamaton. Säännöt: Peruspääoman ja muiden vakuuksien oltava 10 % yli sitoumusten.

 

Huom. Nyt kaikki lainanottajat – peruspääoma 10 %.

Setelit = peruspääoma.

Edelleen säädetään: a vista [käytettäessä; määräaikana näytön jälkeen] asetetut talletukset ei yli 10 % (20 %?) lainojen vakuuksista – lukuun ottamatta kreditiivien vakuuksia.

Esitys kauppa- ja elinkeinovapaudesta.

Momentti e) talonpoikaislaivojen rahtiliikenne. (Säädyt) ”Samat oikeudet ja velvollisuudet kaupunkilaislaivojen kanssa” päällystön ja miehistön osalta – ei.

 

Eikö voitaisi heti säätää asetus?

 

Momentti ”Porvarinoikeus kaupungissa omavaraisuutta varten”. (Säädyt)

 

Kustannukset ja erinäiset rasittavat maksut.

 

(Esitys) Todistus taitavuudesta kaupungissa ja maalla verstaan avaamiseksi.

(Aateli ja talonpoikaissääty:) vain ”kaupungissa”.

 

Kokemus osoittanut (Preussissa), että joukoittain konkursseja, syynä verstaan kustannukset ja maksut, kova kilpailu ilman käsityö- ja kaupantekotaitoa. Siksi rajoitetaan vaatimalla ammattitaitoa sekä luku-, kirjoitus- ja kirjanpitotaitoa.

 

Esitys kaupunkien kunnallishallinnosta

 

Esitys säätyjen ehdotuksen mukaan

 

Kuitenkin huom. 8. ja 9. Miten menetellään lahjoituksena saadun kaupungin maan kanssa. Helsingissä esim. maistraatin palkkaukseen.

 

Esitys vesijohdoista ja vesilaitoksista

 

Säädyt pyytävät yksityiskohtaisen lakiesityksen.

 

Esitys lapsenmurhista ym.

 

§ 5. Salassapidosta ”jos ei voida osoittaa, että sikiö on syntynyt elävänä” – vankeutta 1 kk–1 vuosi.

 

Huom. Yllytys salassapitoon.

 

§ 10. Alttiiksi antaminen ”käsillä olevalle lapsen henkeä tai terveyttä uhkaavalle vaaralle” – vaikka vahinkoa ei olisi tapahtunut – vankeutta 2 kk–1 vuosi.

 

Huom. Edelliseen verrattuna ankara rangaistus – yli kahden kuukauden vankeus.

 

Esitys holhoojahuollosta

 

In totum a tantum [kerta kaikkiaan] monimutkainen ja hyödytön.

 

Esitys tilusrauhasta

§ 2 ”vastuussa eläimistä” (!) vahingosta?

Huom. Säädyt eivät ole antaneet lausumaa perusteista.

 

Esitys hollikyydistä, teistä, sillanrakennuksista

Kolme säätyä. Ehdottavat kyytivelvollisuutta kaikille kruununmaan omistajille.

Samoin muille maanomistajille.

 

Poikkeuksena nykyiset maanvuokraajat, kuninkaankartanoiden ja puustellien haltijat, samoin luotsintalot, samoin lautakunnan jäsenet.

3. Sahat, mylly, tehtaat

 

Aateli ja porvarissääty – urakka, korotettu palkka à 50 %

 

Pappissääty – korotettu palkka kaikille 12 p. virstalta

Talonpoikaissääty – samoin 16 p.

 

Rasitus lähemmin suhteessa verolukuun.

Huom. Nyt vähintään 1/4 manttaalia.

 

Huom. Huonot perustelut.

 

Tiet: Sahat ym. rahassa.

Yleiset määrärahat hylätään.

 

Sillat. Maksu hevoskyydillä matkustavilta.

 

Auraus (toistaiseksi) voimassa oleva asetus.

Vaaditaan: tutkimus ja uusi esitys.

 

Talonpoikaissäädyn esitykset.

1. (2) Puhemiehen palkkaus valtion varoista.

Valtiopäiväjärjestys.

2. (4) Maaveron poistaminen.

Komitea ja esitys.

Esitys vastaaviksi tuloiksi, vero – pysyvä.

3. (5) Ulosmittaushuutokaupat paikan päällä.

4. (6) asetus 31. toukokuuta 1858 selitetään niin, että toimitusmiehen palkkioon sisältyy myös apulaisten palkkio.

5. (7) Metsänhaaskaussakkojen korotus. Tästä esitys.

6. (8) Voudit pois; nimismiesten nimittäminen senaatille, parempi palkka

7. (9) Ruukkeja koskevan asetuksen tarkistaminen ja vapautus miilunpolttovelvollisuudesta Kauttualle.

8: (10) Kruununtilan perillisille oikeus lunastaa verotilaksi.

Varsin kohtuullista.

9. (11) Julistuksen 12. huhtikuuta 1859 momentin 1 kumoaminen laamannin ja kihlakunnantuomarin korkoa, käräjäjyviä ja linnanrakennusapua.

10. (12) 8 000 mk määräraha Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle.

11. (13) Piirilääkärin asunto maalla alueensa keskellä.

12. (14) Pielisjoen kanavointi.

13. (15) Maanmittarien palkkojen korottaminen.

14. (16) Kaskimaista koskevan asetuksen uudistaminen.

15. (17) Tuomiokirkontynnyrit Kuopioon.

16. (18) Lasaretit Torniossa, Kajaanissa ja Savonlinnassa. Vastaanotto muista lääneistä.

17. (19) Luotsi- ja majakkalaitosta koskevan asetuksen 30. maaliskuuta 1837 pykälien 64, 80 ja 89 kumoaminen.

18. (20) Että viljapalkka voidaan kadon sattuessa maksaa vuoden verohinnan mukaan.

19. (21) Lapinrenki Kuusamossa 17 vuoden iässä – kumotaan.

20. (22) Suomalainen merenkulkukoulu Viipuriin.

21. (23) Metsänhoitolaitos ja ylijäämämaa. Esitys.

22. (24) 1/8 lasarettien perunkirjoitusprosentti.

23. (25) Kruununtilat Viipurin läänissä samaan asemaan muiden kanssa. (Kumotaan asetus 9. helmikuuta 1852).

24. (26) Lahjoitustilan verotuksen kumoaminen. (Asetus 26. helmikuuta 1828. Maanmittausohjesääntö 15. toukokuuta 1848.)

25. (27) Kappeliseurakunnat vapautettu emokirkon ylläpidosta. Esitys 1 § 26 luku B. B.

26. (28) Suomi virastokieleksi – sitä valmistelevat toimet.

27. (30) Kustannukset kreikkalaisten todistajanlausunnoista pienemmiksi.

Huom. Esitykset 1, 3 ja 29 jätetty pois.

 

Pappissäädyn esitykset

1. Sapatti – ehdotus säännöistä seuraaville valtiopäiville, keskeytetään siihen asti.

2. Mustalaiset – tilastotietoja

lähetystyöntekijöitä – seuroilta

a) vakinaisesti asuvat, siveettömyyden tyyssijoja; kruununpalvelijat valvovat

b) henkikirjoitetut, ym. kuljeksivat; lapset kouluun ja ylläpito

c) kuljeksivat: lähetystyöntekijöitä

d) vangitut: lapset hoidetaan valtion kustannuksella

3. Vankilasaarnaajat: palkka 3 000–5 000 mk sekä huone ja polttopuut.

4. Puheenjohtajuus köyhäinhoitojohtokunnissa ”pastoreille” vapaa valinta, ei kuten kunnallisessa laissa riippuvainen seurakunnan ja kuvernöörin harkinnasta.

5. Kuulutus ilman ositusta: vastuu ainoastaan vahingonkorvaus – mieluiten tuomarin harkinta.

6. Tulot viranhoitajaa vailla olevista kappeliseurakunnista eläkkeisiin ja nimitystä vaille jääneiden pappien auttamiseen.

7. Uusien kappalaisen- ja lukkarinpuustellien vapautus kruununkymmenyksistä ja tavallisesta maankorosta.

8. Korotetuista koulumaksuista luopuminen.

9. Koulunopettajien palkka viljana verohinnan mukaan, korkein 150 tynnyriä yläalkeiskoulu, 120 tynnyriä rouvasväenkoulu, 80 tynnyriä ala-alkeiskoulu. 10 vuoden jälkeen 25 %, sitten 25 % joka viides vuosi, jolloin 20 vuoden kuluttua kaksinkertainen. Koko palkka eläkkeenä 30 vuoden jälkeen ja 60 vuoden iässä. Rehtorina toimivat: lukio ja yläalkeiskoulu 40 ***, oppilaitos 60, ala-alkeiskoulu 20 tynnyriä.

10. Ylimääräinen anomus väliaikaisiksi pastoraateiksi. Koulunopettajien kumotaan. Säilytetään Lapin ja Siperian pappien.

11. Suomen kieli kouluissa:

1. maan suomalaisissa osissa ”pääkieli”

2. ylemmillä luokilla ruotsia tietyissä aineissa; ruotsinkielisillä paikkakunnilla päinvastoin

3. yliopisto kaikki opettajat suomea

4. teoreettinen ja käytännöllinen taito kiristetyt vaatimukset valtion ja kirkon palvelukseen

12. Täydellinen oppikoulu erityisesti Tampereelle

13. Yläalkeiskoulu suomalainen Joensuuhun. 3. luokka Käkisalmeen ja ”Karjalaan”

14. Kuuromykkäinkoulu Turussa omat tilat

15. Piirilääkärit ym. uusia asemapaikkoja – apteekki lasaretti Käkisalmeen

16. Kätilöt – 10–12 oppilasta kustannuksitta

17. Mielisairaanhoito – esitys seuraaville valtiopäiville laitoksesta sisämaassa

18. Ojennuslaitoksia joka lääniin. Vankila- ja työhuonerahoista, joita ei muuhun käytetä

19. Markkinat keskiviikkona torstaina; tarpeettomat lopetetaan – ankara poliisi

20. Nimismies – palkka 1 200 mk – erottamattomia – lukiokurssi

 

Aatelin esitykset

1. Komitea sotaväen uudelleenjärjestämiseksi

Jako säilytetään kaikki ***

torppa ja sotilaskontrahti ja julistus 11. tammikuuta 1857

Kun julistuksen mukaan maan laajuus Turun lääninkonttorin mukaan

2. Komiteat metsänhoitolaitosta varten

Uudistalojen rakentaminen ennen kruununpuistojen erottamista

Metsätorpparit – ei taksvärkkejä

Minimihinnat

Huom. oheisessa asiakirjassa lausuntoni asiasta – komiteat tarpeettomat.

 

Porvarissäädyn esitykset

1. Metsätuotteiden unionisitaatin mukaisen maksun lakkauttaminen – ja laskeminen kuutiojalkoina (1878).

2. Merimiesten karkaamisesta säädetyn rangaistuksen lieventäminen

Vuoden 1851 asetus kumotaan

Esitys seuraaville valtiopäiville

3. Kaupunkilais- ja talonpoikaisalusten asettaminen samaan asemaan

a) ei tarkastusta maistraatissa – vain merimiestalossa

b) ei miehistön katsastusta

c) ei vapaakirjaa useammin kuin varustaja vaihtuu

d) tullikamaripassi kotimaanliikennettä varten vain kuten talonpoikaisaluksille

e) samoin lastaus maaseutusatamassa – purjehdussääntö § 85 ja 86

f) vastaava lastaus ulkomaan paikkakuntaa varten ei valvontaa, vaan käydään tullikamarilla – samoin 73 ja 74

Huom. Jos ei myönnetä – poistetaan talonpoikaisaluksilta

4. Kulkureitti Ähtäristä Alajärvelle ja (Ähtävänjoelle) ja Alavuden Toivesi–Lapuanjoki

5. Perunkirjoitusprosentin poistaminen

6. Metsänhoitolaitosta koskevien säädösten uudistaminen

7. Yläalkeiskoulu Tammisaaressa ja pitäjässä

8. Oulun rouvasväenkoulun laajentaminen – uusi sellainen Poriin.

 

Säätyjen yleiset esitykset

1. Oikeus liittyä Hypoteekkiyhdistykseen maaomaisuuden perusteella arvoon katsomatta

2. Korotettu eläke veteraaneille

3. Tilastollisen viraston perustaminen