Elias Lönnrotilta

Tietoka dokumentista

Tietoa
4.1.1847
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Laukko 4.1.1847

 

Parahin Veli! 

 

Monien muiden tavoin minäkin suren sydämeni pohjasta Saiman kuolemaa. Saadakseni painatusluvan Litteraturtidningenille olen nyt lähettänyt Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen anomuksen, jonka sanamuoto on tällainen:

”Syvintä alamaista kunnioitustani vakuuttaen rohkenen anoa Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne kaikkein armollisinta lupaa julkaista kuopiolaisen kirjapainon kautta Litteraturtidningiä, jota ilmestyisi kaksi vihkoa kuukaudessa. Olen saanut lupauksia muiden avusta tämän lehden toimittamisessa, ja lehden tarkoituksena on välittää lukevalle yleisölle tietoja sekä ulkomaisen että kotimaisen kirjallisuuden tärkeimmistä ilmiöistä, pääasiallisesti ruotsin, mutta toisinaan myös suomen kielellä, aina tähdäten hyödyllisten tietojen levittämiseen yleisölle näistä aiheista.”

Sain kirjeesi toki jo joulukuun 30. päivän iltana, mutta minulla ei ollut mitään mahdollisuutta lähettää anomusta ennen kuin tänä aamuna täältä lähteneen ja huomenna Helsinkiin ennättävän toht. Törnegrenin mukana. Kirjoitin Rabbelle ja pyysin häntä huolehtimaan anomuksen jättämisestä virastoon ja julkaisuluvan lähettämisestä suoraan Sinulle.

Lehden muiden asioiden hoitamiseen oikeuttavan valtakirjan sijasta saat oheisen sopimuksen. Jätän kahden numeron käsikirjoitukset haluamanasi aikana tai mieluumminkin hoidan asian niin, että aineisto on hallussasi käytettäväksi milloin tahansa. Aion täyttää ne numerot kokonaan suomen kielen kielioppia ja suomalaista kirjallisuutta koskevilla asioilla. Ylipainokset voidaan aivan hyvin supistaa 250 kappaleeseen, jos se sopii paremmin kirjapainon järjestelmään.

Jonkinlaisen ”kotikirjaston” tai sentapaisen julkaiseminen Suomen lukevalle yleisölle yhden vihkon kuukausivauhdilla tai tiheämmässäkin tahdissa olisi epäilemättä kannattava hanke. Etkö ole koskaan ajatellut asiaa? Ohjelmaan olisi minun mielestäni otettava sekä alkuperäisiä että käännettyjä ja uusintapainoksina julkaistavia lyhyehköjä romaaneja ja novelleja ym., myös muutamia suomenkielisiä, ja asiat olisi hoidettava sillä tavalla, että jokaisesta vihkosta voitaisiin ottaa ylipainos lähetettäväksi erikseen kirjakauppoihin luettavaksi. Ellet haluaisi itse ryhtyä julkaisijaksi, luulen porvoolaisen kirjakauppiaan Öhmanin ottavan tehtävän mielellään vastaan, kunhan vain ryhtyisit toimittajaksi, sillä kun otetaan huomioon yleisön luottamus sinun kykyihisi, ei ole vaikeata etukäteen päätellä, että sarja saisi runsaasti tilaajia.

Viivyn täällä Laukossa ainakin koko tämän kuun ja puolet ensi kuustakin.

Kerro terveisiä rouvallesi, apellesi ja muille tutuille.

Ystävyydellä

Elias Lönnrot.

 

 

Vertailu