Claes Herman Molanderille

Tietoka dokumentista

Tietoa
24.12.1863
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Helsingissä 24.12.1863

 

Jalosukuinen Herra Valtioneuvos! 

 

Minulla on kunnia lähettää ohessa ehdotus painovapauslakiesityksen johdannoksi, jonka laatimisen Hänen Ylhäisyytensä Kenraalikuvernööri on antanut tehtäväkseni.

Olen pyrkinyt pitämään sen lyhyenä. Toivoisin toki, ettei sitä hylättäisi esittämättä sitä ensin Hänen Majesteetilleen, joka ehkä vähemmän kuin monet muut epäröi suostumuksen antamista ehdotuksessa ilmaistujen käsitysten julkituomiseen. Nämä eivät todellakaan mene itse lain sisältöä pitemmälle, mistä toki olisi voitu lisätä, että se pohjautuu mitä vapaamielisimpiin periaatteisiin. Olen kuitenkin jättänyt tämän seikan mainitsematta, koska se saattaisi herättää huomiota Venäjällä.

Teksti saattaa tietysti kaivata suuriakin muodollisia muutoksia. Uskallan kuitenkin vakuuttaa, että olen punninnut sanat niin hyvin kuin kykenen. Pyydän nöyrimmästi, että Herra Valtioneuvos hyväntahtoisesti itse tarkastaisi mahdollisen käännöksen kieliasun.

Pitkät vuodatukset sanomalehdistämme eivät ehkä näytä aivan Hänen Majesteettinsa ja hallituksen arvon mukaisilta. Olen kuitenkin arvioinut tarpeelliseksi sen toteamisen, ettei lakia ole laadittu niiden pitämän metelin ansiosta, kuten ne ja jotkut muutkin kuvittelevat, vaan siitä huolimatta.

Aiemmin ei ole ollut tavallista, että hallitus yleensä perustelee lain määräyksiä ja esittää yleisiä periaatteellisia näkökantoja. Se kuuluu kuitenkin perustuslailliseen hallitustapaan ja niin on menetelty myös useita muita esityksiä valtiopäiville annettaessa.

Käytän tätä tilaisuutta kiittääkseni vilpittömästi siitä tuesta, jota Jalosukuinen Herra Valtioneuvos on jo sangen monta kertaa hyväntahtoisesti antanut vähäisille suunnitelmilleni, ja luotan siihen, ettei sitä tälläkään kertaa minulta evätä – jos Herra Valtioneuvos on kanssani samaa mieltä siitä, että ehdotettua johdantoa voidaan pitää vakavana kehotuksena säädyille kiittää Jumalaa siitä, mitä niille tarjotaan.

Erinomaisinta kunnioitustani vakuuttaen minulla on kunnia edelleenkin olla

Jalosukuisen Herra Valtioneuvoksen

nöyrin palvelija

Joh. Vilh. Snellman

 

[Ehdotus painovapauslain johdannoksi]

 

Mitä enemmän yhteiskunnassa vaikuttavien intressien määrä ja merkitys kasvavat sivistyksen kohotessa, sitä vaikeammin toteutettavaksi väistämättä muuttuu hallitusvallan pyrkimys pitää huolta väestön parhaasta, koska sen tarpeita ei kyetä hallinnon keinoilla selvittämään eikä näin ollen myöskään niiden tyydyttämisen tapaa voida näillä keinoilla riittävän selkeästi määritellä. Tämän puutteen poistamisen välineeksi on nykyaikaisessa yhteiskunnassa kuitenkin tarjolla painolaitosten toiminta, joka saattaa julki tietoa ensinnäkin hallituksen toimista ja niiden perusteista, mutta myös hallittujen toiveista ja valituksista. Tämän julkisuuden tarve on myös koettu yhä välttämättömämmäksi, sitä mukaa kuin sivistyksen yleisyys saa yhä laajemmat väestöpiirit kiinnostumaan osallisuudesta lainsäädäntötoimintaan ja valtiolliset laitokset kehittyvät tätä muutosta vastaavasti.

Tunnustaen näiden seikkojen merkityksen Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on Armollisesti harkinnut hyväksi, että luvattujen poliittisten oikeuksien ohella Hänen Majesteettinsa lisäksi antaa uskollisille suomalaisille alamaisilleen myös lakiin perustuvan painovapauden.

Ihmisen heikoissa käsissä jokainen menestykseen ja onneen johtava keino ohjautuu varsin usein harhaan, ja niinpä myös painovapautta on monesti käytetty väärin, ja se on osoittautunut väärin käytettynä yhtä turmiolliseksi kuin oikein hyödynnettynä siunaukselliseksi. Ihmiskunnan onneksi suuret siveelliset totuudet ovat kuitenkin juurtuneet niin lujasti ihmiskunnan tietoisuuteen, etteivät harhaopit pysty niitä horjuttamaan; kirjapainotoiminnan valvonnan tarve ei näin ollen ensisijaisesti johdukaan näiden koskemattomuuden vaalimisesta. Koska kirjapainolaitosta kuitenkin käytetään aseena yhteiskunnallisten eturyhmien keskinäisessä taistelussa, se on osoittanut voivansa johtaa maan ja kansan vaikeuksiin ja turmioon kuohuvien aikojen nostattamiin intohimoihin vedotessaan.

Yleinen sivistystaso on vasta muutamissa maissa kohonnut niin korkealle tasolle ja lainkuuliaisuus ja hyvät yhteiskunnalliset tavat päässeet niin lujasti juurtumaan, etteivät kirjapainon välityksellä levitetyt väärät opit ja pahantahtoiset selitykset pysty hankkimaan niissä kannattajia eivätkä häiritsemään yleistä järjestystä, ja niissä yhä voimassa olevat sen väärinkäytön kieltävät lait ovat tästä syystä käytännössä tarpeettomia. Useimmissa Euroopan valtioissa tällaista varmuutta ei ole; niinpä niissä vaaditaan, että lain sanelema pakko suojelee yleistä hyvinvointia myös näissä asioissa.

Etenkin vastahankitun vapauden oikea käyttö edellyttää jokaiselta kansalta kuten yksilöltäkin mitä suurinta viisasta itsehillintää. Lakiesitys, jonka Hänen Majesteettinsa nyt armollisimmin jättää maan säätyjen harkittavaksi, antaa Suomen kansalle tuollaisia uusia vapauksia ja oikeuksia. Tällaisessa tilanteessa on väistämätöntä, että monikin käyttää aluksi niitä väärin. Sen tähden on mitä tähdellisintä, että lain mahti on kyllin suuri väärinkäytön torjumiseen; tästä syystä Hänen Majesteettinsa on myös armollisesti halunnut, että nyt esitetty ehdotus hyväksyttäisiin vain määräajaksi, niin että sitä voidaan tämän ajan kuluttua muuttaa kokemuksen osoittamalla tavalla paremmin tarkoitustaan vastaavaksi. Se alistussuhde, jossa Suuriruhtinaskunta on mahtavaan valtakuntaan, vaatii erityistä valppautta julkisen sanan käytössä tässä maassa, jotta heikomman oikeutta voidaan edelleenkin suojella ja lujittaa molempien kansojen keskinäisen hyväntahtoisuuden sanelemilla toimilla. Suomen kansa tarvitsee mielipiteenvapautta omissa asioissaan, ja vastaavasti on toivottavaa, ettei tämän oikeuden käyttö ylitä tämän alueen rajoja; ja tästä syystä lakiesitys koskee ainoastaan sellaisia painotuotteita, jotka julkaistaan maassa sen omilla kielillä.

Hänen Keisarillinen Majesteettinsa laadittaa maassa vierailla kielillä pai­nettuja sekä yleensä ulkomaisia painotuotteita koskevan erillisen armollisen asetuksen, jossa samoin pidetään kiinni yleisestä periaatteesta, että painotuotteen luvallisuus tai luvattomuus jätetään maan tuomioistuinten ratkaistavaksi.

Kirjapainotoimintaa koskeva lainsäädäntövalta on vuoden 1772 hallitusmuodon voimaantulosta saakka kuulunut yksin hallitukselle. Kun Hänen Majesteettinsa nyt armollisimmin kutsuu säädyt ottamaan osaa tähän lainlaadintaan, tämä tapahtuu luottaen siihen, että tämä lisää alttiutta lain noudattamiseen.

Hänen Majesteettiaan on tähän kannustanut myös se kohtuullisuus ja järkevyys, jota Suomen kansa on aina osoittanut käyttäessään sille suotuja vapauksia, samalla kun Hänen Majesteettinsa on halunnut ottaa sen kannan, etteivät ne tilapäiset poikkeamat tästä suhtautumistavasta joihin maan sanomalehdistö on viime aikoina hairahtunut, ole saaneet kansan kannatusta. Hänen Majesteettinsa luottaa samoin siihen, että maan tuomioistuimet torjuvat tunnollisilla ja oikeudenmukaisilla ratkaisuillaan kaikki yleistä tai yksityistä oikeutta ja rauhaa häiritsevät painatustoiminnan ylilyönnit.

Kun Hänen Majesteettinsa siis on antanut tehtävään asetetun komitean valmistaa asiasta lakiehdotuksen ja Hänen Majesteettinsa Suomen senaatin esittää siitä alamaisen lausuntonsa, Hänen Majesteettinsa on käskenyt esittää mainitun ehdotuksen ja senaatin siihen tekemien muutosten mukaisen jäljempänä seuraavan Armollisen esityksen ”Säädökseksi jne.” maan kokoontuneiden säätyjen harkittavaksi ja hyväksyttäväksi; ja Hänen Majesteettinsa armollinen tahto on, että laki, mikäli säädyt ehdotuksen hyväksyvät, on voimassa lähinnä seuraavien valtiopäivien päättymiseen asti sitovuudeltaan samanarvoisena kuin muutkin Hallitsijan ja säätyjen yhdessä säätämät yleiset lait.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: