N:nkaupunki 28.10.1866
Suuriarvoinen Herra Senaattori!
Tilanne eräissä Vaasan läänin pitäjissä, etenkin Alajärvellä ja Lappajärvellä, on vaikea. Vaikka vuoden sato on niukka, se voisi taitavalla taloudenhoidolla riittää väestön ruokkimiseen, mutta siitä ei riitä mitään edellisinä katovuosina kertyneiden suunnattomien velkojen maksamiseen, edes osamaksuksikaan, kun kauppiaat ryhtyvät nyt armotta perimään niitä takaisin. Näiden pitäjien epätoivoinen tilanne johtuu osaksi siitä, että keisarillinen senaatti myönsi katovuotena 1862 kauppiaille sangen avokätisesti rahalainoja viljantuonnin ennakkomaksuiksi. Paitsi sitä, että lääninhallituksille lähetettiin tiheässä tahdissa kehotuksia sopia mahdollisimman monien kauppiaiden kanssa viljantuonnista, senaatti myönsi lääninhallitukselta mitään kysymättä samaan tarkoitukseen kokkolalaiselle kauppias Donnerille 200 000 ja apteekkari Hobinille 108 000 markkaa. Nämä toimet johtivat siihen, että läänin kauppiaiden varastoihin kertyi liian paljon viljaa, ja päästäkseen tavarasta eroon he tarjosivat sitä kilvan luotolla ostettavaksi. Harkitsematon rahvas kahmi tarjottua viljaa ajattelematta lainkaan maksamisen aikaa. Kun tämä aika on nyt edessä, maksajien vaikeudet ovat väistämättä juuri sellaisia kuin ne nyt näkyvät olevan.
En tiedä mitään keinoa, jolla Alajärven asukkaat voivat selviytyä nykyisestä vaikeasta asemastaan. Jos heille myönnetään lisää lainaa, tämä merkitsee vain heidän romahduksensa lykkäämistä. Jos taas apua ei anneta, suurin osa tilallisista menettää jo alkavana talvena tilansa ja siirtyy kasvattamaan irtolaisväen määrää.
Lääninhallitukseen virtaa päivittäin velkomuksia hirmuisen paljon. Allekirjoitin eilen pitkälti toista sataa tällaisia tapauksia koskevaa täytäntöönpanomääräystä, joista useimmat koskevat alajärveläisiä.
On turhaa taivutella herroja Wolffia ja Malmia panemaan pääomiansa kiertämään. Ne Nikolainkaupungin kauppiaat, joilla on saatavia Alajärven pitäjästä, lupaavat maksaa 11 leiviskän ruistynnyristä 20 markkaa ja ohratynnyristä 16 markkaa sekä markan leiviskästä kauraa.
Tämän päivän postissa lähtee keisarilliselle senaatille ehdotus, että kruunun viljalainojen perintää lykättäisiin. Tämä on vähäinen apu, koska maksuvelvollisuus on jo jaettu seitsemälle vuodelle ja maksut siis suoritetaan pieninä erinä.
Samoin päivän postissa lähtee 3. satoraportti. Eräät kruununvoudit ovat mielestäni arvioineet vuoden satotuloksen liian pieneksi. Tänä vuonna ei olisi odotettavissa minkäänlaista hätää, ellei noita kirottuja velkoja olisi.
Täydellisintä kunnioitustani vakuuttaen minulla on kunnia edelleenkin olla
Suuriarvoisen Herra Senaattorin
nöyrin palvelija
C. G. Wrede
