Kansantalous

Kansantalous

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Itsepäinen kuin synti

Datum: 
1.8.1859
Hfors Tidningarin herra R. F. [O. R. Frenckell], joka välttämättä ja mihin hintaan tahansa haluaa olla oppimestarimme, ei salli minkään protestin estää häntä sitä olemasta. Herra R. F. katsoo sanoneensa ennen kuulumattomia asioita pitkällä selityksellään siitä, miten kauppias ansaitsee sekä viennillä että tuonnilla. Tämän tiedon tuottamaa tyydytystä emme ole halunneet hra R. F:ltä riistää. Mutta kun hän erityisesti Litteraturbladetin puoleen kääntyen selittää opettaneensa täten meille, että jokainen maa tuo enemmän omaisuutta kuin vie, olemme katsoneet aiheelliseksi ilmaista, ettemme voi ol...
Platser: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Maamme rahatilanteesta

Datum: 
1.10.1859
Olemme edellä ilmoittaneet, että aiomme lausua sanamme asiasta pääasiassa sen johdosta, mitä hra Henrik Borgström on asiaa koskevassa brosyyrissään tuonut julki. Tähän antaa meille aiheen vakaumus, jonka mukaan olisi yleisen edun kannalta turmiollista, mikäli tuossa brosyyrissä ilmaistut mielipiteet, jotka koskevat valtion puuttumista rahakriisiin, todella onnistuisivat tulemaan vallitseviksi. Rahakriisin syystä ei voi syntyä mitään kiistaa. Rahat ovat menneet ulkomaille. Tämä on tapahtunut osittain hopean viennin muodossa. Mutta paljon merkittävämpi osa on mennyt samaa tietä venäläisten pa...
Platser: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1859: Tämän lehden rahakriisiä koskevista lausumista

Datum: 
1.12.1859
Helsingfors Tidningar -lehdessä on herra Henrik Borgström artikkelisarjassaan asettunut vastustamaan tässä lehdessä esitettyjä mielipiteitä maan rahaoloista. Tähän on hra B:lle antanut aiheen arviomme hänen esittämistään tiedoista ja vaatimuksista vihkosessa ”Rahatilanne vuonna 1859". Osoitimme nimittäin tämän lehden lokakuun vihkossa, että hra B. oli tuonut tullilaitoksen vientiä ja tuontia koskeviin tietoihin vääriä lukuja, jolloin asia näytti siltä kuin vuosien 1856–57 lisääntynyt tuonti olisi johtunut pelkästään vuoden 1856 kadosta. Oman laskelmamme mukaan hra B. oli mielivaltaisesti li...
Platser: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Muuttunut viennin ja tuonnin suhde vai parempi vaihtokurssi – kumpi palauttaa Suomeen täältä poistuneet rahat?

Datum: 
2.1.1860
Voitaisiin uskoa, että jos kysymys ei koskisi Suomea, vaan esitettäisiin yleisesti, ei kenelläkään olisi epäilystä sen vastauksesta. Sillä kun raha poistuu maasta, maksetaan se viennin ja tuonnin välimaksuna. Toisin sanoen, kun vientitavarasta ulkomaan paikkakunnalla saatu hinta ei riitä maksamaan sieltä ostettua tuontitavaraa, täytyy se, mitä puuttuu, maksaa käteisellä. Useimmissa valtioissa on sillä tavoin poistuva raha hopeaa tai kultaa. Mutta esim. niissä valtioissa, jotka kuuluvat Saksan tulliliittoon, joissa Preussin paperiraha on yleisesti käypää, voi hyvin käydä niin, että erotus ma...
Platser: 

Helsingfors Tidningar nro 19, 14.2.1860: Helsingfors Tidningar -lehden toimitukselle

Datum: 
14.2.1860
Meille lähetettiin tämä rahatilannetta koskevaan kysymykseen liittyvä repliikki:   Ottaen huomioon, että alla oleva sisältää ainoastaan eräiden Helsingfors Tidningar -lehdessä julkaistujen väärien tietojen oikaisuja, ja että Litteraturbladet för allmän medborgerlig bildning on le­vikiltään vähäinen, mikä tekee mahdottomaksi, että näiden oikaisujen julkaiseminen kyseisessä lehdessä toisi ne Helsingfors Tidningar -lehden suuren lukijajoukon tietoon, antanee toimitus hyvyydessään lehtensä palstoilla tilaa seuraavalle lyhyelle varaukselle: Herra Henrik Borgström on sarjassa allekirjoitetulle os...
Platser: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1860: Myös sananen rahakysymyksestä

Datum: 
1.2.1860
Ei hyödytä mitään jatkaa rahakysymyksen polemiikkia hra H. Borgströmin Helsingfors Tidningar -lehdessä julkaistuja kirjeitä vastaan. Hra H. B. huolehtii edelleen siitä, että hänen yleisönsä ei saa tietää, mitä me olemme tästä kysymyksestä tuoneet julki, kun taas hän on nähnyt vaivaa opettaakseen samaiselle yleisölle, että olemme väittäneet koko joukon sellaista mitä emme ole väittäneet. Kysymyksen selvittämisessä ei voiteta mitään senkaltaisella polemiikilla. Onhan selvää, että H. B. ei kykene näkemään niin menetelmänsä kelvottomuutta kuin myöskään lausumiensa mielipiteittensä virheellisyyt...
Platser: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Datum: 
2.5.1860
System af samfundsekonomins läror – ett försök af Axel Liljendstrand [Yhteiskuntataloustieteen oppijärjestelmä – tutkielma, kirjoittanut Axel Liljenstrand]. Vihko 1. H:ki 1860.   Vaikka tämän teoksen kirjoittaja on antanut käsittelemälleen tieteenalalle uuden nimen yhteiskuntataloustiede, jokainen lukija havaitsee helposti, että kyseessä on yleensä kansantaloustieteeksi sanottu ala. Kirjoittaja ilmoittaa nimenmuutoksen syyksi käsityksensä, että sana kansantalous viittaisi oppiin, joka tarkastelee nimenomaan yksittäisen kansakunnan taloutta, vaikka tämän tieteen pitäisi selvittää yleisesti k...
Platser: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Datum: 
1.6.1860
Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860.   Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...
Platser: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Datum: 
1.11.1860
Säkeniä, kokous runoutta A. Oksaselta. Ensimäinen parvi. Helsingissä 1860.   Useimmat tämän runokokoelman runot lienee julkaistu jo aiemmin hajallaan eri aikakauslehdissä. Kaikki moderni suomalainen runous, joka edes likimain vastaa kaunokirjalliselle tuotteelle asetettuja vaatimuksia, on myös syytä koota yhteen ja säilyttää. Runsaammin viljellyillä kielillä on julkaistu paljonkin runokokoelmia, jotka elävät vain päivänkorennon elämän. Kirjallisuushistoriassa ehkä mainitaan runoilijoiden nimet, mutta runot unohdetaan. Näin ei käy nykyajan suomenkielisille runoille. Ne ovat suomalaisen taide...
Platser: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1861: Minkä valtionvelan osan kuolettamiseen tarvitaan uusia määrärahoja

Datum: 
1.10.1861
Keisarillisen senaatin pöytäkirjassa, joka koskee asioita, jotka olisi esitettävä maan säädyille, mainitaan ”julkisen talouden hoitoa koskevien asioiden” joukossa kohtana 47: Viime vuosina karttuneen valtionvelan kuolettamiseksi vaadittiin, että maan säädyt ottaisivat toistaiseksi maksaakseen tietyn suostuntamaksun tavalla, joka on ollut maan entisen hallitusvallan aikana yleinen. Erehdymme tuskin arvellessamme, että maan verovelvolliset asukkaat pitävät tätä kyseessä olevaa ehdotusta arveluttavana keis. senaatin yleensä sangen ajanmukaisten, mielipiteiden valistuneesta vapaamielisyydestä t...
Platser: