Pyydän nöyrimmin saada esittää seuraavan ehdotuksen kysymyksessä, joka koskee talon pystyttämistä Taideyhdistykselle.
1. Taideyhdistyksellä on nyt mahdollisuus saada huomattava oma pääoma. Mielestäni ei olisi viisasta kiinnittää tätä pääomaa ikiajoiksi rakennushankkeeseen ja siten viedä yhdistykseltä mahdollisuus käyttää sen tuotto maamme taidekasvatukseen ja yhdistyksen taidekokoelmien kartuttamiseen.
2. Yhdistyksen olisi siksi pidettävä kiinni siitä, että valtio rakentaa talon taidemuseolle, jota on pidettävä valtion tarpeena.
3. Mutta minkään maan hallitus ei voi rakentaa palatseja kokoelmille, joita ei vielä ole olemassa. Toisaalta mikään yksityinen seura, olipa sen tavoite kuinka jalo tahansa, ei voi vaatia, että valtio rakentaisi sen laskuun ja sen vapaaseen käyttöön minkäänlaista taloa.
Tämä ongelma ratkaistaan siten:
a) että yhdistys julistaa kokoelmansa valtion omaisuudeksi, jota ei saa ikinä pienentää;
b) lisäksi sitoutuu vähentämättömänä säilyttämään pääoman, esim. 200 000 markkaa, sekä käyttämään vain sen koron tavoitteidensa hyväksi.
4. Yhdistyksen niin merkittävä lahja yhteiskunnalle pakottaa hallituksen järjestämään talon rakentamisen ja antaa sille varmuuden, että siihen tarvittavat valtionvarat todella käytetään yhteiskunnan tulevaksi hyödyksi. Sellaisen yhtiön seurauksena esimerkiksi:
a) Yhdistys säilyttää koko olemassaolonsa ajaksi täyden vapauden käyttää sanotun pääoman tuottoa niin kuin muitakin tulojaan, mutta jokainen yhdistyksen hankkima taideteos liitetään kokoelmiin yhteiskunnan omaisuutena;
b) että yhdistys samoin kuin tähänkin asti hoitaa koulunsa, kokoelmien säilyttämisen ja järjestämisen, näyttelyt ym.
c) mutta näyttää selvältä, että hallituksella pitää olla sanansa sanottavana talon rakentamisessa, kokoelmien ja yllä mainitun pääoman suojelemisessa tappiolta ja pienenemiseltä, mikä parhaiten käynee siten, että hallituksen asiamies saa paikan yhdistyksen johtokuntaan. Asiamiehen toimivalta voitaneen määrätä lähemmin toimeksiannossa.
5. Sellainen järjestely vapauttaisi yhdistyksen ylläpitämästä taloa, joka kuuluisi intendentinviraston hoitoon, huolehtimasta palovakuutuksesta ym. Yhdistyksen lienee parasta ottaa hoitaakseen lämmöstä ja valosta huolehtiminen mutta se saisi tarkoitukseen jotain valtionmäärärahaa.
6. Taideyhdistyksen ja käsityöyhdistyksen yhteinen rakennushanke ei käy laatuun jo siitä syystä, että kummankin täytyy rakentaa tulevaisuutta varten. Nyt rakennettava talo tuskin riittää 50 vuotta eteenpäin edes pelkäksi taidemuseoksi, vaikka silloin koulu olisi jo muuttanut pois, jos nimittäin myös yliopiston kipsit muutetaan sinne, kuten asiaan kuuluu.
7. Käsityöyhdistys, jolla on aineellisemmat tavoitteet, saa kyllä tulevaisuudessa oman talon. Se kuuluu asioiden järjestykseen. Mutta jos se ystävällisesti sijoitetaan nyt rakennettavaan taloon niin kauan kuin taideyhdistys ei tarvitse koko taloa, se on hyvä liittolainen. Silloin hallitus huolehtii molempien yhdistysten hetken tarpeista, ja käsityöyhdistys voi lopettaa erityisen toimeksiantonsa kokoelmiensa, valtiontarkastuksen jne. osalta. Jos myös niistä kokoelmista tulee valtion omaisuutta, hallituksen täytyy huolehtia siitä, että ne tarvittaessa pääsevät oman katon alle.
Myymälöistä tai muusta sellaisesta ei luonnollisesti ole lainkaan kyse. Jos talosta jäisi vapaata tilaa toistaiseksi yli, valtiolla on sijoitettavana monta katotonta virastoa.
Pitääkö hallituksen tehdä sopimus? Pidän sitä itsestään selvänä, jos molemmat yhdistykset yksissä tuumin pommittavat asianosaisia: Concordia res jne. [concordia res parvae crescunt, yksimielisyydessä kasvavat vähäisetkin asiat]
8. En tiedä, mistä tontista Rautatientorilla on ollut kysymys.
Minusta ei vaikuta sopivalta se, joka kuuluu valtiolle Hakasalmenkadulla, Klärichin yhtiön tonttien ja torin välissä. Osaksi sen otti kaupunki, osaksi sen osti yksityinen henkilö, tarkoitus oli rakentaa Normaalikoululle torin laitaan, jossa on vapaata pihaa etelän ja auringon puolella. Tontti selvitettiin niin kalliiksi, että suunnitelma raukesi. Olen varma, että selvitykseen sisältyi erilaisia juonia.
Mutta tontin etelälaidalla, Klärichin tontin vieressä, on kalliopohja melko lähellä pintaa. Jos talo asetettaisiin siihen, julkisivu pohjoiseen, ja välissä oleva kenttä torille päin peitettäisiin nurmikentin ja puuistutuksin, sijainnista tullee rauhallinen ja kaunis, siitä olisi näkymä Kaisaniemen puistoon ja Töölönlahdelle – ”merisalonki” aina näköalana! Talouspihalle riittäisi valoa talon takapuolelta. Sinne olisi sisäänkäynti Hakasalmenkadulta, ja sinne voitaisiin kouluille ja arkikäyttöön myös avata pienempi ovi talon päädystä.
Keskeisempää paikkaa museolle ei nyt voi saada. Uusi rakennusjärjestys ei määrää tähän kortteliin kivitaloja. Mutta Klärichin tontille on jo rakennettu kivitalo, ja kyseisen tontin itäpuolella olevalle tontille siitä voitaisiin varmaan erikseen määrätä, jos museorakennus tulee rakennettavaksi. Jalavat kasvavat meillä parhaiten korkeutta ja antavat talouspihalle kesää varten arvokkaan suojan. Ruiskuvesikaivoja tontille saadaan luultavasti minne tahansa niitä halutaan kaivaa. Kaksi sivua vapaana, katu ja tori. Siis: myös palovaaralta paremmin suojattua paikkaa lienee kaupungista vaikea saada. Museo kaukana kaupungin perukoilla olisi maahan kätketty aarre.
9. Olisi silkka onnettomuus antaa talon piirustusten laatiminen suoraan jollekin arkkitehdille, sillä ratkaisuissa on otettava huomioon niin monia seikkoja. Mutta tämä ehdotus raukeaisi itsestään. Piirustuksista päättäisi H. Majesteettinsa, mutta Taideyhdistyksen arvio ja lausunto kysymyksessä on itsestään selvä. Yhdistys voi oikeutetusti pidättää itsellään oikeuden avata kilpailu ja päättää tuomariston kokoonpanosta.
Otan itselleni vapauden vielä kerran vaatia, että Taideyhdistyksen ei missään tapauksessa pidä luopua sen pääoman korosta, jonka yhdistys niin yllättäen yksityisen miehen jalosta hyväntahtoisuudesta on saanut. Sen koron säilyttämistä ikuiseen käyttöön voidaan pitää velvollisuutena tulevia sukupolvia kohtaan. Vain sillä tavoin voi yhdistys innostaa muita seuraamaan kaunista esimerkkiä. Taide voi odottaa omaa taloa, mutta taiteilijankyvyt eivät voi odottaa mahdollisuuksia koulutukseen.
Taideyhdistyksen jäsen.
