Suunnitelma suomenkielisen kansakoulunopettajaseminaarin järjestämiseksi, konsepti
5.12.1857
[saksaksi]
Opetuksesta huolehtii
rehtori, jonka palkka on 500 hopearuplaa.
– kollega, 300 –
Stipendejä varten seminaari saa valtiolta vuotuisen määrärahan ***
viittä 30 ruplan stipendiä varten
– viittätoista 20 ruplan = 450.–
kirjoja ja kirjastoa varten 40.–
lämmitykseen, valaistukseen ja kalustoon...
Suunnitelma kauppakoulun perustamiseksi, muistio kenraalikuvernöörin kanslian päällikölle 3.5.1861
3.5.1861
Minulla on kunnia ohessa lähettää ”Ehdotus kauppakoulun perustamiseksi”. Tämä eroaa edellisestä siinä suhteessa, että opettajille ehdotetaan parempaa palkkaa ja oppilaille suurempaa koulumaksua, 60 ruplaa vuodessa 50:n sijasta. Muuten on vain sanamuotoja jonkin verran muutettu.
En tohdi uskoa, että...
Suunnitelma rahauudistusta koskeviin neuvotteluihin, elokuu 1863
31.8.1863
Valtiovarainministeri sanoo:
Te voitte odottaa tammikuuhun 1864, jolloin Venäjän seteli on nimellisarvossaan.
Vastaamme: Kyllä, annamme mielellämme hopeanvaihdon odottaa tammikuuhun.
Mutta me emme halua eikä meidän pidä odottaa päivääkään Hypoteekkiyhdistyksen lainan hankkimisessa eli köyhtyneiden...
Säätyjen lakivaliokunnan mietintö painovapautta koskevan esityksen johdosta, konsepti
20.2.1864
Esityksen asetukseksi painovapaudesta Suomessa oli, kuten lienee yleisesti tunnettua, senaatti jättänyt Hänen Majesteettinsa harkittavaksi jo valtiopäivien kokoontuessa. Asiaa koskeva armollinen esitys taas on päivätty tämän vuoden tammikuun 4. päivänä.
Jokaiselle, joka ei ole kieltäytynyt...
Luoton jakaminen vuonna 1866, suunnitelma Suomen Pankin johtokunnalle
30.12.1866
Niistä 564 870 markasta, joita Suomen Pankki on perimässä, on vain 33 856 mk erääntynyt ennen vuotta 1859.
Niistä 4 444 544 markasta, jotka lankeavat Hypoteekkirahaston osalle, on vain 22 803 markkaa peräisin kyseiseltä ajalta.
Nähdään siis, että liiallinen antolainaus alkoi vuonna 1859.
Asetus...
Mietintö Riihimäen–Pietarin rautatiestä 19.2.1868
19.2.1868
Osuus, jolla Suomen valtion tulee osallistua Riihimäen–Pietarin rautatien kustannuksiin, on arvioitu 20 miljoonaksi markaksi.
Nyttemmin jo tehdyn lainasopimuksen mukaan valtio saa lainasta tehollisesti 16 miljoonaa markkaa. Kun kotimaisesta rautatielainasta on siis jäänyt säästöön 285 000 markkaa,...
Lisää valaistusta Suomen oloihin viime vuosisadan puolivälissä, puheenvuoro Suomen Tiedeseuran vuosikokouksessa 29.4.1871
29.4.1871
Siinä Suomen poliittisia mielialoja vuosina 1848–50 koskevien käsikirjoitusten joukossa, joka on ilmoitettu julkaistavaksi Bidragen-sarjassa on myös muuan kenraalikuvernöörinviraston sihteerin Carl Krookin ilmoitus.
”Sveriges politiska historia från Carl XII:s död till statshvälfningen 1772” -...
”Keksimysten kirjan” julkaisemisen johdosta, puheenvuoro Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa 3.5.1876
3.5.1876
[suomeksi]
Sanomista näin, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa t. p. keskustellaan ”Keksimysten Kirjan” ulosantamisesta.
Uskallan kysyä: ovatko semmoiset toimet Seuran puolesta maamme kirjallisuudelle hyödylliset?
1. Luulisin S. K. Seuran tarkoituksena olevan ainoastaan näitten kirjain...
Lakivaliokunnan mietintö kiinnityksestä yksityisten rautateiden rakentamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 9. ja 13.3.1877
9.3.1877
Herra Snellman: Itse asian osalta haluan minäkin omasta puolestani vaatia sen palauttamista valiokuntaan herra Ehrströmin varauksessaan esittämin perustein, joihin myös herra Renvall on yhtynyt. Mutta pyydän myös saada tässä lisäksi tehdä joitakin huomautuksia kyseisen asetuksen sisällöstä,...
Talousvaliokunnan mietintö muulla kuin vesivoimalla käyvien myllyjen ja viljansurvinlaitosten rakentamisesta ja verottamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.3.1877
23.3.1877
Herra Snellman: Pyydän saada yhtyä varauksentekijöihin ja samalla siihen herra Haartmanin tekemään lisäykseen, että valiokuntaa kehotettaisiin ehdottamaan, että armollinen esitys olisi voimassa viiden vuoden ajan tai seuraaviin valtiopäiviin asti. Varauksentekijöiden vaatimuksella on monia...
