Herra Linderin anomusehdotus maaveron poistamisesta, lausunnot valtiopäivillä 24.5.1867
24.5.1867
Herra Snellman: Otan itselleni vapauden esiintyä, vaikka minun ei ole katsottu olevan läsnä. Minua ilahduttaa, että niin huomaamaton kuin olenkin ollut, sain silti kuulla tuon väitteen, ja voin vastata siihen esiintymällä nyt tässä. Tunnustan myös, että en voi olla niin kohtelias kuin niin...
Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö masuunien ja kankirautatehtaiden vapauttamisesta kymmenysraudan ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto valtiopäivillä 25.5.1867
25.5.1867
Herra Snellman: En voi omasta puolestani esiintyä puhuakseni Hänen Majesteettinsa armollisia esityksiä vastaan, koska useimmissa esitysten käsittelemissä kysymyksissä minulla on ollut tilaisuus alamaisimmin esittää ajatukseni Hänen Majesteetilleen. Ja heti kun Hänen Majesteettinsa on tehnyt asiassa...
Riihimäen ja Pietarin välisen rautatieradan leveys, lausunto senaatin talousosastossa 7.6.1867
7.6.1867
Päätöksen tästä osasta senaattori Snellman oli eri mieltä, koska senaattori, ottaen huomioon, että kevyempirakenteisista radoista olisi seurauksena liikkuvan kaluston vaihtuminen siihen liittyvine kustannuksineen, katsoi, että esikuntakapteeni Engströmin pitäisi myös matkustaa nyt ulkomaille...
Yleinen rukouspäivä kadon johdosta, lausunto senaatin täysistunnossa 7.10.1867
7.10.1867
Senaattorit Johan Wilhelm Snellman, von Knorring ja Rotkirch kannattivat senaattori Forsmanin lausuntoa, ensiksi mainittu sitäkin mieluummin kun hänen vakaumuksensa mukaan erityinen rukouspäivä toisi maan väestölle sen hädässä paljon lohtua.
Hätäaputöiden koordinoimiseksi maassa, lausunto senaatin talousosastossa 8.10.1867 (esimerkki hätäaputöistä katovuosina)
8.10.1867
Senaattori Snellman lausui seuraavaa:
Vaikka myös suuret hätäaputyöt antavat niihin kokoontuville kansanjoukoille niukan jokapäiväisen leivän, saavat ne myös aikaan lisää kurjuutta. Ne vetävät väestön kauaksi kodeistansa, lämpimistä asumuksistansa, joissa sillä on ollut vähäiset varansa...
Suomen Pankin hallinto, lausunto senaatin täysistunnossa 21.10.1867
21.10.1867
Senaattori Johan Vilhelm Snellman antoi seuraavan, kirjallisena laaditun lausuman:
Pankki on voimassa olevan ohjesäännön mukaan velvollinen pitämään 7/15 valuuttaa kierrossa olevia seteleitä vastaan.
Jos setelit lasketaan ulos viimeistä myöten, on suuremman ulkomaanremissien tarpeen syntyessä...
Kuolemanrangaistusta koskeva ehdotus uudeksi rangaistuslaiksi, lausunto senaatin täysistunnossa 25.11.1867
25.11.1867
Senaattori Snellman lausui, että vaikka senaattori katsoi, että säätyjen armolliseen esitykseen kuolemanrangaistuksen kohdalla ehdottama muutos, jonka seurauksena murhasta tuomittaisiin elinkautiseen kuritushuoneeseen, ainoastaan kovennettuna kahdenkymmenenkahdeksan päivän vankeudella vedellä ja...
Sahausmaksujen muuttaminen, lausunto senaatin talousosastossa 28.11.1867
28.11.1867
Senaattori Snellman lausui, että vaikka senaattori kyllä katsoi, että kaikki kotimaiseen vientitavaraan kohdistuvat tullit tulee tuotantoon kohdistuvina suorina veroina poistaa, mutta koska valtio ei maata pahoin koetelleen kadon vuoksi varoihinsa kohdistuneen ankaran kuormituksen takia voi olla...
Värvätyt suomalaisjoukot, lausunto senaatin talousosastossa 10.12.1867
10.12.1867
Senaattori Snellman halusi sen osalta, poistaakseen jossain määrin sitä epävarmuutta, joka Suomen sotaväen alipäällystöllä on tällä hetkellä asemastaan siinä tapauksessa, että se ilman omaa syytään tulee erotetuksi, ja joka epävarmuus epäilemättä vaikuttaa haitallisesti mahdollisuuksiin saada...
Normaalikoulun yhdeksänvuotisen kurssin muuttaminen seitsenvuotiseksi sekä suomenkielisen rinnakkaisluokan perustaminen, lausunto senaatin talousosastossa 30.1.1868
30.1.1868
Senaattori Snellman halusi vapaaherra von Bornin esittämin perustein myöskin jättää alamaisimmin Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisesti ratkaistavaksi, voisiko normaalikoulussa nyt olevan valmistavan luokan lakkauttaminen tapahtua, mutta sen sijaan omasta puolestaan alamaisuudessa esittää...
