Carl Fredrik Dahlgrenilta
1.8.1840
[elokuussa 1840]
Pro Memoria
Lund: lähetetään terveisiä Reuterdahlille hillittömästi, Thomanderille vaisusti, Agardtille veljellisesti, Engströmille sangen herttaisesti, Bergquistille ystävällisesti, Tuomiorovasti Hellsteniukselle setämäisesti, Liljenwaldille (professorille) tunnottomasti ja...
Sillisalaattia ja hyvästit Snellmanille, runo
31.8.1840
[elokuun lopussa 1840]
Oi Snellman, jätät Ruotsin vaarat
ja hongikoiden uljaat oksanhaarat,
käyt Saksan maahan latteaan!
Hopeavirroissa kuin vastapäivään lohi ui,
myös sinun nokkas päättävästi suuntautui
Hollannin ojamaita tutkimaan.
Surkeina ystäväsi vetistämään jää
ja kaipuun nuoli sydämemme...
Freja nro 70, 4.9.1840: Kirjallisuutta, arvostelu Emilie Flygaren romaanista Fosterbröderne
4.9.1840
Fosterbröderne, romaani, kirjoittanut Emilie Flygare, jolta on aikaisemmin ilmestynyt Gustaf Lindorm, Professorn och hans Skyddslingar ym.
(Kabinetts-Biblioteket.)
Suosittu kirjailijatar, joka jo kaksi vuotta sitten astui huntuun verhoutuneena yleisön eteen, on nyt riisunut huntunsa ja esittäytyy...
SPANSKA FLUGAN Sectio penultima 1840
31.12.1840
[viimeistä edellinen osa]
Arvostelu: Alexander Blomqvist. De principio methodi ethnographicae in historia litteraria universali adhibendae schediasma. 1838. Typis Frenckellianis - 78 sivua.
[Hahmotelma maailmankirjallisuuden historiassa käytettävän etnografisen metodin periaatteesta]
...
FILOSOFIAN ALKEISKURSSI Toinen vihko LOGIIKKA Tukholma 1840
31.12.1840
ESIPUHE
Vaikkei tämän Alkeiskurssin ensimmäinen vihko saanutkaan sitä menestystä, jonka tekijä oli asettanut jäljellä olevien vihkojen julkaisemisen ehdoksi, rohkenee hän silti luottaa siihen, ettei teos hänen isänmaassaan jäänyt hyödyttömäksi. Nyttemmin näyttää Ruotsissakin nuorison...
FILOSOFIAN ALKEISKURSSI Kolmas vihko OIKEUSOPPI Tukholma 1840
31.12.1840
ESIPUHE
Usein valitetaan sitä, kuinka vaikea hegeliläiseen spekulaatioon on päästä sisälle ja siksi tekijä suositteleekin lukijaa aloittamaan tästä kolmannesta osasta. Oikeusoppi nimittäin koostuu jo tutuista ja objektiivisesti olemassa olevista määrityksistä ja sen vuoksi ajattelu saa niistä...
AKATEEMISESTA OPISKELUSTA Tukholma 1840
31.12.1840
Valittuamme akateemisen opiskelun tutkimuksemme kohteeksi olemme alueella, joka useimmille voi tai sen pitää olla vieras. Ihmisellä on elämässään kuitenkin monia asioita, jotka hän elää tarkentamatta niiden merkitystä määritetyin käsittein. Hän seuraa tällöin ainoastaan tottumusta. Kyse on...
SPANSKA FLUGAN Sectio ultima 1841
31.12.1840
[viimeinen osa]
Akateemisia teoksia
Kevätlukukausi 1839 ei todellakaan ollut hedelmätön ”documenta eruditionis” [opinnäytteiden] suhteen. Käsittelemme tässä ainoastaan niitä, jotka on julkaistu osoittamaan kirjoittajiensa pätevyyttä yliopiston opettajanvirkoihin. Niiltä on myös syytä odottaa...
Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859
10.9.1859
1–7 Yleiskatsaus
Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa...
Adolf Edvard Arppelle
15.9.1859
[1859]
Parahin Veli.
Koska olen vakuuttunut siitä, että englantilaisen puiston käärmemäiset linjat ovat ristiriidassa arkkitehtuurin suorien viivojen kanssa etenkin silloin, kun rakennukset ovat palatsimaisia ja tavoittelevat mahtavan vaikutelman luomista, minun on pakko pitää Helmin ehdotusta...
