Tornio 20.11.1847

Parahin Veli! 

Kirjeesi tämän kuun 2. päivältä ilahdutti mieltäni muutamia päiviä myöhemmin. Tervetuloa takaisin retkeltäsi! Olisipa hyvä, jos tuommoinen mesenaatti tarvitsisi vaikkapa joka kolmas vuosi tuollaista tuulettautumista.

Mainitsemasi yliopiston rahaston laina-asia on hoidettu; Sinulla ei siis ole mitään pelättävää sen takia. Toinen laina, josta Fredrikillä [Ehrström] ja P. A. Ervastilla on vastuullaan kolmannes (500 assignaattiruplaa kummallakin), erääntyy kuitenkin pian maksettavaksi. Lisäksi minua uhkaa 200 hopearuplan takausvastuu, sekin P. A:n velkaa. Olen maininnut tämän sen takia, että aion käydä tapaamassa P. A:ta, jos siitä nyt olisi minkäänlaista hyötyä. Mitä arvelet – tai mitä tiedät hänen asioistaan? Pelkään, että Sinäkin olet taannut näitä lainoja. Olen jo todennut, ettei hänen kanssaan pääse kirjoittamalla minkäänlaisiin tuloksiin.

Olen nyt luopunut siitä ajatuksesta, että hakisin virkaa Kuopiosta. Jos Sinä tulet sieltä pois, mitä minä kaikista sinun epäilyksistäsi huolimatta pidän todennäköisenä, mitä minulla olisi siellä sitten enemmän kuin täällä! Lisäksi on otettava huomioon perhe- ja muut suhteet.

En ehdi nyt kirjoittaa enempää. Asia, ensiksi mainittu, vaati vastausta, siksi halusin kirjoittaa edes lyhyesti. Mitä toiseen asiaan tulee, olen Sinulle kiitollinen, jos ystävällisesti kerrot minulle tilanteesta. Kaunis Elis [Waldens] sai terveisesi ja pyysi minua kertomaan omat terveisensä.

Eukkoni ja lapsukaiseni voivat hyvin (nuorimmalla on toki hammaskipuja). Me kaikki lähetämme Sinulle ja eukollesi sydämelliset terveisemme. Kerro terveisiä myös Emmalle [Ehrström], kun tapaat hänet.

Ystäväsi ja veljesi

Carl.

Joki on ollut jäässä vasta kaksi päivää, ja lunta on vielä tuskin lainkaan.