Muistiinpanoja logiikan esitystä varten syksyllä 1837
31.12.1837
Ensimmäinen vihko
[Johdanto § 2]
1). Ei ainoastaan siten, että toinen on subjektina ja toinen objektina, vaan kummankin pitää olla näiden molempien puolien ykseys – subjekti – objekti.
[§:n 4 ja 5 välissä]
1). 17 §:n huomautuksessa mainitaan, että logiikka on sama kehitys kuin mainittu...
KÄY LAATUUN ELÄMÄNKUVAUS JATKOA Tukholma 1840
1.1.1840
ENSIMMÄINEN LUKU
”Sinähän olet sanonut, että he ovat minun.”
”Kului viikkoja – – kului vuosia. Monia vuosia.” Ja kaikki oli kuten ennen. Tosin paljon oli tullut uuttakin ja paljon oli myös muuttunut, moni asia oli ikääntynyt ja haalistunut. Albertin posket olivat kalpeammat, ruusut pienten...
Rakkauden riemu ja tuska, näytelmäkäsikirjoitus Aganippiselle seuralle
30.1.1840
Yksinäytöksinen näytelmä
kirjoittaneet J. V. Snellman ja J. G. Carlén 1840
Henkilöt:
Dahlgren, Eno
Emelie
Mamselli Maria
Carlo, ensirakastaja
Melitta, toinen samanmoinen
Blanche, ent. Sihteeri, traaginen henkilö
Arvidson, uskottu mies
Vahtimestari (Herra Göranson)
(Piispa, kylpylävieraita...
Muistiinpanoja matkoilta 1840
31.12.1840
Haluan esittää mahdollisimman lyhyesti kertomuksen oleskelustani Ruotsissa, jonne, nimittäin Tukholmaan, saavuin Turusta kaksi päivää matkustettuani pakkasessa, lumituiskussa ja navakassa tuulessa (ensiksi mainittu oli niin ankara, että makasin kaksi yötä turkki yllä ja saappaat jalassa) 2. ...
Muistiinpanoja matkoilta 1841
1.1.1841
20. toukokuuta – klo 5 1/2 aamup. Schaffhauseniin, vielä kiihtyneenä ja valpastuneena Alppien näkemisestä ensi kerran. Uni otti kuitenkin pian oikeutensa, ja niin meni osa aamupäivästä. Kaupunki vanhanaikainen sen mukaisine muureineen ja torneineen. Kaikissa taloissa katetut parvekkeet = Erker....
NELJÄ AVIOLIITTOA. TAULUJA TERBURGIN TAPAAN
1.1.1842
I.
KAHDENLAISTA RAKKAUTTA
Tukholma 1842
Niin sanotusti sivistynyt ihminen suhtautuu iloon usein kuin hienosti siemailevat naisenhuulet samppanjaan – hän nauttii muutaman pisaran tietämättä onko oikein sopivaa juoda lisää, ja kun nämä pisarat ovat hivenen rohkaisseet ja hän unohtaa...
Suomen kielen kysymys ja muutamia esityksiä erinäisistä asioista sekä säätyjen anomuksia valtiopäivillä 1863–1864, muistiinpanoja
20.3.1863
Suomen kielen kysymys:
On kohdannut varsin tiivistä vastarintaa virkamiesten keskuudessa.
He pyrkivät saamaan poikkeuksen kaikesta säädetystä, eivät ainoastaan nykyisiä virkojaan, vaan myös kaikkia virkoja varten, joihin he voisivat tulla ylennetyiksi.
Myös yliopiston konsistorissa on enemmistö,...
Kielikiista (1873), muistiinpanokatkelma
30.12.1873
On tarpeetonta toistaa, että julkaisen vastahakoisesti mitään painettua, varsinkin kun näin kuitenkin tapahtuu. Muistutus tästä olkoon siten vain viittaus siihen, että tämän kirjoituksen aihe ja aikaisempi suhteeni siihen tekee vaikenemisen vaikeaksi, tai jopa sopimattomaksi.
Kysymys opetuskielestä...
Kreivi Berg, käsikirjoitus
30.12.1874
Tieto kreivi Bergin kuolemasta on helposti ymmärrettävistä syistä herättänyt tässä maassa muistoja menneiltä ajoilta. Sanomalehtien kielenkäytön perusteella näyttää siltä, että mielipide on kumma kyllä muuttunut sen lyhyen vuosikymmenen kuluessa, joka on kulunut kreivi Bergin lähdöstä maan...
Muistelmanluonteisia muistiinpanoja
30.12.1876
I. Tie senaattiin
Minulla oli jo varsin kauan ollut onni saada osakseni vapaaherra K. J. Walleenin hyväntahtoista huomiota. Tämän yhteyden auttoi ehkä alkuun hyvä ystäväni, myöhemmin lehtorina toiminut Karl Backman, joka toimi perheessä kotiopettajana. Lyseossa pidin paljon hänen [Walleenin]...
