Runo C. W. A. Strandbergille marraskuun lopussa 1841
30.11.1841
On taivas, missä aurinko ja tähdet leimuaa;
Ja toinen, missä tunteen lait vain vallitsee.
Mutta ihmishengen kysymykseen
vain ihmishenki vastauksen antaa
lasin ääressä, ystävyydessä J. V. S–n
[Ruotsinkielinen runo on julkaistu teoksessa Bernhard Tarschys, Talis Qualis, studentpoeten. Miljö- och...
August Blanchen jäähyväisruno 23.11.1842
23.11.1842
Soliden kera saavuit,
solidi olit aina;
Solide vie sinut pois,
Soliden keralla palaat!
Runo Fredrik Gygnaeuksen läksiäisjuhlassa 22.5.1843
22.5.1843
Niin siivin voimakkain hän lentää,
ei mahdu huimapäiset haaveet taivaan alle.
Kun kirkas kaari joskus päättyy sentään,
hän jättää uljaan muiston jälkimaailmalle;
nimensä, jolle uroteot loiston suo
puolesta ihmisen ja valon voiton.
Kun voimat hiipuu, lohdun pettymykseen tuo
oikeus, vilpittömyys...
Runo Sofia Tengströmille 28.6.1843
28.6.1843
Herra taivainen
rauhan annathan
rintaan neitosen;
Ettei ilo viattomuuden
vaihtuis turhaan tohinaan,
sielun tyyneyteen vaan,
Ettei okaat tuskaa tois
epäröivään sydämeen
häätäin uskon pois;
Herra taivainen,
rauhan annathan
rintaan neitosen.
Runo Fredrika Runebergille elokuussa 1843
1.8.1843
Sallimus soi viisaudessaan
haltuus pitkän runoniekan,
joka ammatikseen kyllä
täyttäis päivät kynäilyllä,
palavasti kirjoittaisi
jos vain välineitä saisi.
Tukijana runoniekan
Pidät huolta rassukasta
maamme ehkä parhaimmasta;
hankit musteen sekä hiekan.
Puhe koulun lukukauden avajaisissa 1843
1.9.1843
Tämän koulun rehtorina velvollisuuteni on muiden herrojen opettajien sekä omasta puolestani toivottaa tervetulleeksi kouluun kokoontunut nuoriso. Hetki antaa minulle kuitenkin aiheen ensiksi ilmaista Teille, kunnioitetut opettajatoverit, henkilökohtainen iloni siitä, että saan esiintyä täällä...
Vapaudesta ja pakosta kasvatuksessa, koulupuhe 15.6.1844
15.6.1844
Ohjaavat ja ilahduttavat sanat kuuluvat aina opettajan virantoimitukseen. Mutta erityisen sopivia ne ovat tällaisessa tilaisuudessa, kun opettaja ja hänen oppilaansa lähtevät päättyneen työn jälkeen etsimään lepoa, kun oppilaat eroavat pitkäksi aikaa opettajan huolenpidosta.
Tämä tilaisuus, ainoa,...
Kukkeat neidot, runo konfirmaatiotilaisuudessa 16.6.1845
16.6.1845
Kukoistavaiset
Ilon lapsukaiset,
Elon kevään kruunaamat!
Teille siis maljat,
Päivä on Teidän,
Tervehdyslaulut kajahtavat!
Kohtapa teille on koittava aika
Kohdata unelmat, sydänten mahti.
Vielä ei huolta, kas vielä on vieno
Kaipaus rinnassa kuohahtava.
Viaton vielä, kätkössä olkoon,
Salaisuus poskia...
Puhe lukukauden alkaessa, konsepti
1.10.1844
[lokakuussa 1844]
Tervetuloa! – Edessä on pitkä lukukausi. Ahkera ponnistelu ensi hetkestä saakka kuitenkin lyhentää sitä. Se, joka käyttää oikein kertauksen, on nimittäin jo saanut puolet työstä tehdyksi, mutta sille, joka ei hallitse perustietoja, edistyminen käy päivä päivältä vaikeammaksi....
Necken. Poetisk kalender 1845
18.12.1845
Ruusu ja lilja
Hilpeesti viatonna ilakoivat
Tietämättä lumovoimastansa
Kaksi kedon kukkaa kulkijalle soivat
Hymyn hänen niitä katsoissansa.
Toisen posket hehkui ruusun lailla,
Toisen hipiä kuin lilja vieno;
Ruusun tuoksua ei kumpainenkaan vailla,
Varsi liljan kummallakin hieno.
Kukkaneidot oli...
