Dokumentit | J. V. Snellmanin kootut teokset

Julkisten opetuslaitosten paremmuudesta [1832], luonnos lehtikirjoitukseksi

1.1.1832

Vaikka julkisten opetuslaitosten paremmuus kaikenlaiseen yksityisopetukseen verrattuna pitäisi olla jo jokseenkin selvä asia, tämän artikkelin kirjoittaja on kuitenkin meidän maassamme kuullut asiasta erilaisia käsityksiä. Milloin kuulee esitettävän vain julkisten koulujen vastaisia ennakkoluuloja...

Taiteesta, hahmotelma kannanotoksi J. L. Runebergin artikkeliin Helsingfors Morgonbladissa 22.7.1833

22.7.1833

On selvää, että ainoastaan nerous tuottaa esteettisesti kaunista. Mitä nerous on? Tätä on tavallisesti yhtä mahdoton selvittää ja sanoin ilmaista kuin kysymystä taidetuotteen kauneudesta. Kukaan ei kuitenkaan ole niin kovaosainen, etteikö nauttisi kauniista, jollei nurja kasvatus ole tukahduttanut...

Opiskelijan muutamista olosuhteista yliopistossa, esitelmä Pohjalaisessa osakunnassa 3.11.1833

3.11.1833

Vastaan varmaankin huonosti saamaani tehtävään valitsemani aiheen suhteen. Ehkä odotettiin, että aihe olisi puhtaasti tieteellinen. Toisaalta tuntiessani kykenemättömyyteni tähän, toisaalta tämän päivän kokoontumisen haastamana, ehkä myös ajan pienimpäänkin vaikuttavan hengen johdattamana, jo...

Johdanto logiikan luentosarjaan syksyllä 1835, luentokäsikirjoitus

1.9.1835

Hyvät Herrat! Minun on tuskin tarpeen logiikan ollessa yhteisen tutkimuksemme kohteena muistuttaa teitä siitä, että logiikka sellaisena kuin Hegelin nerous sen on esittänyt, toisin sanoen siinä kehitysvaiheessa, jonka varassa meidän aikamme spekulaatio on, ansaitsee tieteen nimen. Vieläkin...

Particula tertia: oppi käsitteestä 1835–36, katkelma luentokäsikirjoituksesta

31.12.1835

5. Jos vielä yrittäisimme ilmaista subjektiivisen ja objektiivisen logiikan suhteen, niin kiinnittäisimme huomiota siihen, että käsite on olemisen ja olemuksen totuus, että siten käsitteen opissa näiden käsitteen abstraktioiden pitää esiintyä todessa merkityksessään, käsitteen välttämättöminä...

Itsetietoisuus, esityö logiikan oppikirjan johdantoon

31.12.1835

Itsetietoisuus järjellisenä on välittömästi a) ajattelua ja pelkästään itsetietoisuuden käsite – ei konkreettinen persoonallisuus. Sillä vain meille itsetietoisuus on tässä kohdin yleisen ja määrätyn ajattelun ykseys. Koska itsetietoisuus kuitenkin on ”itse”, joko itsestään tai sen mukaan, joka...

Svenska Litteratur-Föreningens Tidning nrot 28 ja 29, 13.7. ja 20.7.1836: P. D. A. Atterbomin kirjoituksia. 1. osa, arvostelu

31.12.1836

Myös otsikolla: Tutkimuksia filosofian historiasta ja järjestelmästä jne. Upsala, Palmblad & C. 1835. 552 sivua. 8:0. On olemassa arvosteluja, joita voidaan hyvin verrata akateemisten väitösten yhteydessä tavallisiin oppositiones honoris gratia [kunnian vuoksi esitettyihin vastalausumiin]....

Filosofian järjestelmästä syksyllä 1836, luonnos johdannoksi luentoihin

30.9.1836

Hyvät herrat. Tieteen määritelmä edellyttää aina tietoa itse tieteen sisällöstä. Niinpä matematiikka määritellään suureopiksi, kemia kappaleiden taipumusten opiksi, teologia ihmisen ja jumaluuden suhteen opiksi jne. Ymmärrämme, että nämä määritelmät jo edellyttävät sen, mitä suure, taipumus,...

Johdanto filosofian alkeiskurssiin keväällä 1837, luonnos

1.1.1837

Minun ei pidä laajalla esipuheella väsyttää Herrojen kärsivällisyyttä. Haluaisin mainita vain muutaman sanan tulevasta luentosarjastamme. – Valitsen tähän tarkoitukseen vanhan teeman, jonka mukaan tieteessä ei ole kuninkaan tietä, joka takaisi, ettei meidän hankkeemme sisällä mitään vanhan opin...

YRITYS LOGIIKAN ESITYKSEKSI Ensimmäinen vihko. Helsinki 1837