Mitä suurimmin kunnioittamani Maisteri Snellman!
Skarassa & Skålltorpissa 30.6.1842
Kaipauksen ja tuskan tunteeni, kun sunnuntai-iltana tämän kuun 19. päivänä sanoin viimeiset jäähyväiset niin monille hyville ystäville ja rakastettaville persoonallisuuksille, olivat sangen luonnollinen kokemus, ja tässä jäähyväisten jättämisen murheessa oli ylevää ja puhdasta runoutta, mutta siitä seikasta, että saisin samalla maistaa harmin latteimman proosan koko karvauden, siitäpä saan kiittää anteeksiantamatonta muistamattomuuttani, sillä tuskin olimme päässeet kannelta alas hyttiimme, ennen kuin maksamaton samppanjapullo kaikkine helmikuplineen palautui mieleeni katumuksen konnansyljeksi muuttuneena. ”Ja hänen viimeinen mielikuvansa minusta jäisi siis näin tavattoman epäedulliseksi!” huudahtelin kerran toisensa jälkeen tyttärelleni, joka monien rakkaiden ystävien jättämisen tuskasta huolimatta kuitenkin hymyili harmilleni ja lisäsi sitä vielä tyyneydellään ja sietämättömällä vastauksellaan kiukkuisiin huudahduksiini: ”Äiti rakas, eihän se mitään haittaa, kun äiti lähettää summan tuonnempana.” Tämän en suinkaan antanut itseäni lohduttaa, ja kunnes tiedän, että Maisteri Snellman tietää, kuinka pahoillani olin kamalan laiminlyöntini takia, itää tämä mielessäni. Tässä tulevat 3 bankoriksiä ja sellaiset anteeksipyynnöt kuin kyseessä olisi ollut tuhatkertainen summa.
Luultavasti Maisteri Snellman saa muutamia kirjoja tämän kirjeen ohessa yhteiseltä ystävältämme Z. Haeggströmiltä. Tehkää nyt minulle suuri palvelus ja ottakaa kirjojen joukosta yksi kappale kirjaa ”Ståndsparalleler” ja samoin kirjaa ”Tant Lisbeths 19:de Testamente” ja viekää ne sekä oheinen kirje hyvälle ja hauskalle Marie Röhlillemme, niin Maisteri Snellman saa hyvän vastaanoton sekä oman itsensä takia että minun takiani. Toisen kappaleen kirjaa ”Ståndsparalleler” sekä kappaleen teosta ”Illusioner” pyydän nöyrästi Maisteria käärimään pieneen pakettiin ja jättämään sen tilaisuuden tarjoutuessa Palm & Svenssonin konttoriin Regeringsgatan 32:een ja pyytämään, että se saa jäädä sinne, kunnes lähetän noutamaan sen. Marie Röhlin pitäisi hankkia minulle takaisin pieni kirja, jonka Mosander on lainannut, mutta ei ole palauttanut, jos nyt sekin voisi päästä samaan pieneen pakettiin, olisi kaikki vieläkin paremmin. – En koskaan pyydä hyviltä ystäviltä anteeksi heille aiheuttamaani vaivaa, sillä sen tähdenhän juuri ollaan ystäviä, että uskalletaan laskea jotakin elämän taakasta ystävän harteille, kun se käy itselle liian raskaaksi. – Mutta sydämellinen kiitokseni – kas sen minä sanon etukäteen, sillä tiedän, että sitä, mitä minä pyydän, ei unohdeta eikä jätetä tekemättä.
En ole vielä kuullut sanaakaan Lindiltä. Ihmettelen, mistä se johtuu! Ehkä hän ei ole koskaan saanut viimeistä kirjettäni. Se lähti kolmospostina, eikä se ole ehkä aivan luotettava, vaikka minulla ei omalta osaltani ole koskaan ollut aihetta valittaa sen toiminnasta. En kuitenkaan liikahdakaan, kunnes olen saanut käsiini Maisteri Snellmanin vastauksen tähän kirjeeseen, jolloin saan tietää, aavistinko oikein, ettei nimittäin Bonnier halunnut uskaltautua asialle tällä kertaa. – Näkemykseni tästä asiasta on synkkä, ja jollei kotielämäni olisi niin tavattoman ihanaa ja hyvää, olisin varmaankin murheissani sen takia, mutta en jaksa surra nyt kauniin, hilpeän kesän keskellä, etenkään kun en ikinä tarvitse 12 killinkiä enkä keltaisia, vihreitä ja sinisiä paperilappusia. Mutta voi, syksyksi saapuu kyllä proosallinen saituus ja huutaa korvaani kuin pöllö ja hopsis! Jos minä silloin voisin piirtää paperille rivin mustia nollia ja niiden eteen kakkosen, olisin sangen iloinen. Älkää väsykö tukemasta minua, älkääkä unohtako läntistä ystäväänne.
S. v. K.[Knorring] o. s. Z.[Zelow]
PS Matkani sujui hyvin, juttelin ja pilailin Upsalan naisten ja pikkuisten kanssa sekä luin ahkerasti Andersenin aivan juuri ilmestynyttä teosta ”En Digters Bazar”, tavattoman hauskaa ja nautittavaa kirjaa, jossa hän tekee selkoa koko viimeksi suorittamastaan matkasta Etelään ja itämaille. Tätä kirjaa suosittelen. Kun Maisteri Snellman saa yhteyden rouva Hebbeen, kertokaa hänelle terveisiä nimenomaan minulta. Tuonnempana, kun olen saanut liikkeelle 19 kiireellisintä kirjettäni Tukholmaan, lähetän toki hänelle ystävällisen sanan mukavasta kodistani, jonne kokoontuneina näkisin sangen mielelläni kaikki hyvät ja rakkaat tukholmalaiset ystäväni. Hytissämme oli kauniita kukkia, ja lähettäjää ajattelivat hyvin kiitollisina
S. [Sofia] ja E. [Ebba]
