Kuopio

Tänne on vielä muutamiksi päiviksi saatu kesän ihanuus. Ehkäpä nyt pilvinenkään taivas ei vielä ole oikeassa syysasussa, vaan on heittänyt vain kevyen päällystakin valoisan kesäasunsa päälle. Kaksi kuukautta auringonpaistetta ja 30 asteen lämpöä, jonka piristävä sade vain silloin tällöin on muutamaksi tunniksi katkaissut, sellainen kesä on näillä seuduilla ilmiö, jollaista vanhat eivät näy muistinsa varastoista löytävän.

Muutoin kesän tyyntä maaseudun rauhaa on kelpo kaupungissamme rikkonut sarja kaupunkielämän tyyliin järjestettyjä iloisia tilaisuuksia. Saiman lyhytaikaisella, jo muistoihin siirtyneellä Porin kirjeenvaihtajalla olisi siinä paljon koettavaa, ellei käsittämätön kohtalo olisi vienyt Saimalta iloa omistaa niin kiinnostava ja kiinnostunut kuulija. Toivomme kuitenkin, että äskeinen lyhyt uutinen asiaankuuluvasti valmistettuna tarjoillaan muun soopan joukossa Leopoldin kirjeissä. Kapteeni ottaa varmasti ihastuneena vastaan nämä kertomukset paikkakunnalta, jossa hän kerran oli rakkaana vaikkakin lyhytaikaisena vieraana – ilmestyksenä niiltä seuduilta, joilla valtioiden ja huviretkien kohtaloita pyöritellään.

Ulkomaanuutisia

Berliinissä kokoontuneen yleisen kirkolliskokouksen sanotaan nyt ehdottaneen täydellistä vapautta pakollisesta yhteisestä uskontunnustuksesta luopumiseen. Kun hallituksen taholta oli monesti vaadittu horjumatonta pitäytymistä Augsburgin uskontunnustuksessa ja kaikki vaatimukset siitä vapautumisesta oli monissa saarnoissa ja puheenvuoroissa leimattu vaaralliseksi ja uppiniskaiseksi uudistusintoiluksi, tällainen liberaalisuus käskystä koolle tulleessa kirkolliskokouksessa tuntuu lähes uskomattomalta. Jos tieto pitää paikkansa, se osoittaa, etteivät edes korkeat kirkonmiehet pidä välttämättömänä – eivätkä ehkä mahdollisenakaan massojen ajamista syntien sovittamiseen Saksan entisaikojen ruhtinaiden ja heidän lainopillisten neuvonantajiensa viitoittamaa tietä. – Tukholmasta kerrotaan, että monenmoisia hyvä naimakauppoja ehdotellaan: nykyisen Kruununprinssin ja Preussin Prinssin Karlin tyttären liittoa on kaavailtu Rügenissä tapaamisessa, jossa myös Preussin Kuningas oli läsnä, ja puhutaan myös Augustenborgin herttuan ja Ruotsin Prinsessan Eugenien liitosta.

–––––––––––––––

Saimalla on ollut harvinainen onni saada omille palstoilleen seuraavassa julkaistava repliikki sen omista tekemisistä. Jos tämä jonkin lukijan mielestä mahdollisesti on paljon yhdestä asiasta niin pyydämme ottamaan huomioon, että ”asia” laajasti ymmärrettynä on erittäin merkittävä ja itse sen käsitteleminen sanomalehden palstoilla vielä merkittävämpää. Hra Nervanderin ennakkoluuloton ahkeruus ansaitsee sitä suuremman kiitoksen, koska on erittäin harvinaista, että kukaan maamme virallisista tieteenharjoittajista katsoo arvonsa mukaiseksi esiintyä jossain julkisesti ilmestyvässä lehdessä. Emme jätä tekemättä erinäisiä huomautuksia useisiin artikkelin kohtiin.

–––––––––––––––

Allmänna Tidningen alkaa osoittaa myötämielisyyttä merkillisiin suuntiin. Espanjan ministeristöä kannattavien lehtien uutta paavia ylistäneiden kirjoitusten johdosta se kirjoittaa: ”Ministerien lehdet unohtavat näissä ilonilmauksissaan täysin sen, että monet tuhannet espanjalaiset elävät poliittisina pakolaisina vierailla mailla surkeissa oloissa eikä ole julistettu sellaisia armahduksia, jotka antaisivat heille oikeuden palata kotimaahansa. Sama puolue, joka selittää lakien ankaruuden kohtaamat muiden maiden vallankumoukselliset hirmuvallan säälittäviksi teurasuhreiksi, sulkee kuningatar Isabellan suun, heti kun häneltä lipsahtaa lempeyttä osoittava lausahdus.”

Lehti osoittaa myötämielisyyttään vieläkin herkkätunteisemmin toisessa kohdassa puhuessaan siitä, miten vaikeaa on löytää nuorelle Isabellalle puoliso, joka voi tyydyttää puolueiden toiveet ja samalla ”vastata nuoren hallitsijattaren omia kohtuullisia vaatimuksia”. Näin hellä myötätuntoisuus on todellakin hämmästyttävä ja ihailtava piirre politiikan labyrinteissa vaeltamaan tottuneessa puissancessa [mahtitekijässä]. Se kumoaa juhlallisesti vanhan väitteen, että sydämen kylmyys on valtioviisauden erottamaton seuralainen.

–––––––––––––––

Vaikka kaikkialla maailmassa helpotetaan kirjallisuutta koskevaa tiedonvaihtoa ja meidänkin maassamme posti ottaa jo entistä helpommin kuljetettavakseen kirjakauppatuotteita, Suomen ja Ruotsin kirjakauppalaitosten välisten yhteyksien puute jatkuu painostavana yhä. Ruotsissa on korkean tullin avulla torjuttu valtakunnasta jokainen niukan suomenruotsalaisen kirjallisuuden sivu, ja Suomen puolella Ruotsin kirjallisuuteen kohdistettu vastatoimi, joka asettaa vaatimattomammin viimeksi mainitun tuotteille matalamman tuontitullin, näyttää tähtäävän tilanteen säilyttämiseen ikuisesti muuttumattomana, sen sijaan että sen avulla johdateltaisiin arvoisat naapurimme toivomiimme järkevämpiin ajatuksiin. Voidaan todellakin epäillä, ettei kahden sivistysmaan välillä vallitse epähumaanimpaa suhdetta in rerum natura [todellisuuden maailmassa] missään.

–––––––––––––––

Huomio!

Sitä henkilöä, joka viime kesäkuun 4. päivänä tämän lehden julkaisijan luona käydessään vaihtoi käyttökelpoisen silkkisen sateensuojan käyttökelvottomaan, pyydetään ystävällisesti korjaamaan erehdyksensä.