Johanna Lovisa Snellmanilta

Editoitu teksti

Suomi

25.8.1850

 

Rakas Mieheni! Helsinki 

 

Tänään minulla on suuri syy iloita. Pikku Henrickin viimmeinen poski hammas on puhjennut, hän voi paljon paremmin, ja nyt toivon että hän Jumalan avulla paranee kokonaan. Jos muistat, niin hän on aina ollut kipeimmillään, juuri ennen kuin hammas on tullut näkyviin. Ja eilen hänellä oli paha päivä. Siksi minä olin niin kovasti huolissani.

Viimme kirjeeni oli niin puolinainen, mutta juuri kun ajattelin, että kaikki oli hoidettu, tuli torilta jauhoja, ja minä sain luvan laskea ja miettiä Ukkojen kanssa, eikä aika sitten riittänyt kirjottamiseen. Ja sitten pitelin Henrickiä polvillani, hänkin kirjotti, hän on tässä nytkin. Hän avasi laatikon, jossa sinä aina pidit namuja, ja voit uskoa, että ilo oli suuri, kun hän löysi vielä pari murusta. Hanna on terve ja kukoistava, samoin pikku Ludvig. Sää on ollut niin sateinen ja kolea, ettei lapset ole voineet olla ulkona, paitsi parina päivänä sinun lähtösi jälkeen, mutta jos kirkastuu minä en jätä viemättä heitä ulos.

Olen ihmeissäni kun en ole saanut kirjeitä Sinulta. Johtuu varmaan Vahtimestarin huolimattomuudesta, hän ei ehkä ole viitsinyt käydä postissa, toivon silti että sinä olet terveenä, eikä Sinulle ole sattunut mitään. Lasken päiviä takaisin tuloosi, ethän sinä kai viivy yli kahta viikkoa? Ehkä tulet aikaisemmin, kirjoita siitä suuresta ilosta.

Minä en ole ollut ulkosalla muutoin, kuin torilla, kun on ollut pakko, vieraitakaan ei ole ollut, enkä minä sitä ihmettele, sillä täällä kukaan ei huvitu minusta, eikä välitä minusta muutenkaan. Enkä minä heitä kaipaakaan. Tänään on Lovisan päivä, kukaan ei näy tietävänkään sitä aijon järjestää pikku yllätyksen Lapsille, hienot tee kutsut, ehkä pyydän Holmenitkin, tuntuvat olevan kilttiä kelpo väkeä.

Luutnantti Smedberg ei ole vielä tullut, niin etten ole voinut vielä vaatia Venäläisen pois muuttoa, ei täälä ole ollut levottomuuksia, vaan niin kuin ennenkin. Yhtenä iltana kauhealla myrskyllä koko aita kaatui Puutarhaan. Sinne ryntäsi isoja ja pieniä poikia, ja jotta sain kukat varjeltumaan sain luvan ottaa yöksi sandarmin, joka vahti uskollisesti. Hän pyysi vain 20 Hopea Kopeekkaa. Vahtimestari halusi pystyttää aidan taas ja nyt kaikki on kunnossa.

Pikku Henrick reipastuu koko ajan, hänestä sinun ei tarvitse olla huolissa.

Calle on alkanut koulunkäynnin, kello ½ 8 tänään hän meni Nervanderille. Tutkinto kesti kahteentoista. Hän pääsi toiselle luokalle. Minulla on vähän huono vointi, päänsärkyä vain, ja toivon että se menee pian ohi. Jos saisin Sinulta kirjeen paranisin, niin ikävä minulla on.

Surullinen uutinen, Apteekkari Kellgren kuoli. Nuoret Kellgrenit lähtivät sinne, ja viipyvät siellä pari kuukautta. Lapsi raukat, se oli varmasti kova isku.

Älä pahastu Rakas Mieheni jos tämä kirjeeni ei ole kovin hyvä, mutta minä olen vähän väsynyt, kirjoitan viellä ensi Lauantaina. Näkemiin Rakas Mieheni, pidä minusta vähäsen, muuten on niin raskasta, ole armelias, sitä pyytää liikuttunein sydämin sinun

Jeanette.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: