Kuopiossa 20.3.1848
Kelpo Veli!
Anteeksi nämä rivit ja se vaiva, jonka ne aiheuttavat. Ne eivät Jumala nähköön liene ainoita, joilla ystäväsi osoittavat kunnioitustaan Sinun suurta kunnollisuuttasi kohtaan ja käyttävät väärin Sinun hyväntahtoisuuttasi.
Olen kokenut tämän vuoden alkaessa tavallista suurempia taloudellisia vaikeuksia ja joutunut ottamaan vastaan kaksi ulosottovaadetta antamistani yhteensä 370 hopearuplan takauksista, joihin on vielä lisättävä korkoja ja kuluja. Tämän äkillisen tarpeen ilmaannuttua hain lainaa Työhuonerahastosta sitä kuitenkaan saamatta, vaikka jätin hakemukseni muutamia päiviä ennen lainaustoiminnan tunnetun lopettamistiedotuksen julkaisemista. Kaikki Helsingin kassat ovat kuulemma tyhjiä ja anojien piirittämiä. Sen tähden etsin erään toverini neuvoa noudattaen apua Porvoosta.
Mainituista lainoista toisen, 170 ruplaa, olen ulosmittauspäätöksen saatuani jo suorittanut; toinen 200 ruplan velka on uhkaavana jäljellä. Kuitenkin jo ensiksi mainittu on vienyt minulta mahdollisuuden suoriutua lehden aiheuttamista kuluista. Valitettavasti minulla on varmuus vain 100 ruplan palautumisesta minulle korvauksena. Kunpa ihmistä edes kiusattaisiin alituisesti tällä tavalla vain läheisten ystävien tai ansioituneiden miesten takia, tämä seikka edes hieman lohduttaisi. Vuodesta 1843 lähtien olen nyt kuitenkin joutunut joka vuosi maksamaan pelkkien hulttioiden puolesta. Tämä uusin isku on kuitenkin kokemistani kaikkein pahin.
Suojelkoon suopea kohtalo Sinua, parahin Veli, tällaisilta onnettomuuksilta. Toki pidät itsekin varasi; ja hulttion puolesta maksumieheksi joutuminen on vain toisen hulttion osana. Olen ainakin viisitoista kertaa päättänyt irtautua heidän joukostaan takausasioissakin – mutta kukapa voi päästä eroon heistä ja välttää kohtaloaan.
Pyydän nyt, Parahin Veli, että hyväntahtoisesti hoitaisit asiani ja jos rahaa on saatavissa lähettäisit 300 hopearuplaa minulle ja 150 ruplaa helsinkiläiselle amanuenssi H. A. Sireliukselle. Ellei rahaa saa, rasita postia palauttamalla pelkästään takaajien nimet.
Vielä kerran: kanna Sinun niskoillesi laskemani taakka harmistumatta kovin pahasti. Tiedän kokemuksesta, kuinka harmittavaa on kaiken maailman kirjeenvaihdon hoitaminen, ja otan aidosti osaa muiden näiden asioiden takia tuntemiin tuskiin.
Kerro terveisiä viehättävälle Gustavallesi ja esitä myös pikku vaimoni terveiset, vaikka ette häntä tunnekaan. Emma [Ehrström] kävi eilen meillä pirteänä ja hurmaavan elämänmyönteisenä kuten aina.
Rakkaita terveisiä myös Runebergille ja hänen rouvalleen. Mitenkähän maailman uudet asiat ovat vaikuttaneet häneen? Tarkoitan, että vuosien myötä hän seuraa niitä yhä kiinnostuneempana. Tässä peränurkassa tuntee aivan outoa iloa odottaessaan nyt hartaasti jokaista postin tuloa. Onneksi saamme tänne Augsburger Allgemeine Zeitungin.
Voi hyvin! Tätä toivottaa ystävyyttä ja kunnioitusta vakuuttaen
Joh. Vilh. Snellman
