Kansanopetus

Kansanopetus

Litteraturblad nro 8, elokuu 1855: Litteraturbladin käsitys hra Stenbäckin tutkielmasta ”Om paedagogiens närvarande ståndpunkt” [kasvatusopin nykyisestä näkökannasta]

Date: 
1.8.1855
Meidän täytyy vieläkin väsyttää lukijaa tällä aiheella, joka kirjallisten polemiikkien tavanmukaisen käänteen seurauksena on vajonnut juupas–eipäs -kysymykseksi. Meidän ei tarvitse toistaa, että näin ei ole käynyt hra Stenbäckin aloitteesta. Muuan kutsumaton tertius interveniens [väliintulija], henkilö joka on yhtä lyhytnäköinen puolustaessaan tutkielmaa kuin röyhkeä hyökätessään meitä vastaan, on vetänyt kysymyksen tälle matalalle tasolle. Hänen väitteidensä mukaan olemme näet käsittäneet hra Stenbäckin lausumat nurinkurisesti – onko näin tapahtunut kyvyttömyydestä vai pahasta tahdosta, se...
Places: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Hra C. G. v. Essenille

Date: 
1.9.1855
Meistä tuntuu pahalta nähdä herra v. Essenin nimi Helsingfors Tidningarissa puolustamassa niitä anonyymejä syytöksiä joita sama lehti on esittänyt meidän hra Stenbäckin väitöstä ja uskonnonopetusta koskevasta artikkelistamme. Vastauksemme hra E:n uusiin väitteisiin jää melko lyhyeksi. Hra E:n yritys pyydellä anteeksi ja selitellä hyökkäystään todistaa hänen kiitettävästä halustaan lieventää sitä. Meidän on silti huomautettava että tässä yrityksessä on se pääpuute, ettei hän sanallakaan selitä, miksi hän on asettanut kyseenalaiseksi meidän tahtomme ymmärtää ja esittää oikein hra Stenbäckin v...
Places: 

Alexander Armfeltille

Date: 
29.11.1855
Helsingissä 29.11.1855   Jalosukuinen Herra Kreivi!    Jalosukuinen Herra Kreivi suvaitsi silloin, kun minulla oli kunnia päästä Herra Kreivin viimeksi täällä oleskellessa hänen puheilleen, esittää minulle suopeamielisesti kysymyksen maan koulu­laitokseen ajatelluista muutoksista. Kolmannen henkilön puuttuminen keskusteluun keskeytti nöyrän vastaukseni. Pyydän saada nöyrimmästi viitata puolustuksekseni tähän kysymykseen sekä siihen luottamukseen, jota Jalosukuinen Herra Kreivi on muutenkin hyväntahtoisesti minulle osoittanut, rohjetessani ottaa vapauden kiinnittää Herra Kreivin huomiota täh...
Places: 
Correspondence: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1855: Ei koulu sentään tee ihmistä

Date: 
1.12.1855
Aloitimme tämän vuosikerran talousseuroja ja kouluopetusta käsittelevillä artikkeleilla. Molempiin näihin aiheisiin liittyy toivoaksemme niin suuri ja yleinen intressi, etteivät lukijamme ottane pahakseen, jos me puheenparren mukaisesti lopetamme siihen, mistä aloitimme. Tosin emme halua, että tuota sanontatapaa sovellettaisiin siihenkin, mitä olemme lausuneet ja lausumme näistä asioista. Kuopio Tidning tarjoaa meille toivotun aiheen palata kysymykseen kouluopetuksesta. Viipurin maanviljelysseura puolestaan on hyväntahtoisesti lähettänyt toimitukselle kappaleen sääntöjään ja uusinta vuosike...
Places: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1855: Luettava toisena päivänä kuin edellinen

Date: 
1.12.1855
Herra C. G. von Essen on tarkkana siitä että saa sanotuksi viimeisen sanan polemiikissa, jonka itse on aloittanut. Hän esittää Helsingfors Tidningarissa ns. ”Tilinselvityksen hra J. V. S:n kanssa”. Tämän tilinselvityksen olisimme kovin henkilökohtaiseen kirjeenvaihtoon väsyneenä voineet jättää sikseen, jos ei tulevaisuuden kannalta olisi hyödyllistä osoittaa tällaisille ”suosiollisille herroille”, ettei yleisön silmille noin vain saa heittää kavaljeerimaisin ottein taikatomua ja julistaa tulo- ja menopuolen olevan aivan yksinkertaisesti ”tasoissa”. Hra v. E. myöntää nyt lopultakin, ettei hä...

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Opetuslaitosten yhtenäisyys

Date: 
5.1.1856
Tämän nimen alla on Ruotsissa vaadittu lukioiden ja koulujen, ylempien ja alempien, yhdistämistä yhdeksi oppilaitokseksi. Tämä vaatimus on myös tullut yleisesti hyväksytyksi asiaksi, ja yhdistyminen on nyttemmin saanut lain voiman. Teoreettisesta näkökulmasta on myös kiistatta edellytettävä tietty määrä välttämättömiä ja kaikille yhteisiä yleisiä ja valmistavia tietoja. Tuo tietomäärä kuuluu tarkkaan ottaen kansakoululle. Mutta kansakoululle asetettujen vaatimusten lisäksi on vielä yleinen perustus varsinaiselle kirjalliselle sivistykselle, eikä ole mitään syytä, miksi tähän perustukseen la...

Litteraturblad n:o 10, lokakuu 1856: Suomalaisen kansakoulun perustaminen

Date: 
1.10.1856
Kiiruhdamme selittämään, että kun puhumme suomalaisesta kansakoulusta, niin emme puhu asiasta, joka on olemassa, vaan asiasta, jonka tulisi olla olemassa. Ensiksi mainittu olisikin mahdotonta kenelle tahansa tässä maassa. Muutamia harvoja kansakouluja on kyllä olemassa, mutta tapa, jolla ne on järjestetty ja niiden tila ovat yksi niistä monista valtakunnansalaisuuksista, jotka yhdessä muodostavat sen häpeällisen tietämättömyyden siitä, mitä omassa maassa on ja tapahtuu. Ilahduttavaa olisi tietää jonkin näistä kouluista olevan sillä tavoin järjestetty ja hallinnoitu, että siitä todella koitu...
Places: 

Litteraturblad no 3, maaliskuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Date: 
1.3.1857
Förslag och betänkanden rörande folkskoleväsendet i Finland, i underdånighet afgifna af domkapitlen i landet. [Maan tuomiokapitulien alamaisesti esittämä ehdotus ja mietintö Suomen kansakoululaitoksesta.]   Vaikka tätä virallista teosta ei varsinaisesti voi pitää kirjallisuutena, sillä on kuitenkin kotimaisten kirjapainotuotteiden joukossa maan ja kansan tulevaisuuden kannalta niin merkittävä asema, että siitä vaikeneminen olisi paitsi asiatonta tämän lehden ohjelman kannalta myös näyttäisi osoittavan puutteellista kunnioitusta teoksen sisältöä ja tarkoitusta kohtaan. Teos sisältää: 1. Turu...
Places: 

Suunnitelma suomenkielisen kansakoulunopettajaseminaarin järjestämiseksi, konsepti

Date: 
5.12.1857
[saksaksi] Opetuksesta huolehtii rehtori, jonka palkka on 500 hopearuplaa. – kollega, 300 – Stipendejä varten seminaari saa valtiolta vuotuisen määrärahan *** viittä 30 ruplan stipendiä varten – viittätoista 20 ruplan = 450.– kirjoja ja kirjastoa varten 40.– lämmitykseen, valaistukseen ja kalustoon 50.– vuosittain 1 350.– Lisäksi valtiovalta vastaa perustamiskustannuksista, joita varten annetaan käytettäväksi esim. 300 ruplaa. Ja seminaarin rehtori tai johtaja saa 5, 10, 15 ja 20 vuoden palvelun jälkeen tässä tehtävässä 100–400 ruplan palkanlisän. Palveltuaan 30 vuotta opetustehtävissä reht...

Lausunto Keisarillisesta Suomen Talousseurasta Turussa

Date: 
10.12.1857
Keisarillinen Talousseura on suvainnut kunnioittaa minua kirjeellä 22. toukokuuta tänä vuonna ja kehottanut ilmaisemaan seuralle vähäpätöisen mielipiteeni eräistä maatalouden kohentamista koskevista toimenpiteistä, joita seuran pitäisi esittää alamaisessa lausunnossaan, joka sitä on kehotettu laatimaan Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen. Tietoisena vähäisestä tietämyksestäni ja kokemuksestani kyseisistä aiheista olen kuitenkin katsonut asianmukaisen kunnioituksen Keisarillista Talousseuraa ja sen isänmaallisia pyrkimyksiä kohtaan vaativan minua nöyrästi esittämään, mitä kyseisen ehdotuks...