Sanomalehtimies

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Kotimainen kirjallisuus

Date: 
1.7.1856
Finlands minnesvärde män. Andra bandets 2:a H[äfte]. Hfors 1856. [Suomen merkkimiehiä. Toisen osan toinen vihko.]   Vihko sisältää seuraavat elämäkerrat: H. Hassel, laatijana B-r (Brunér), G. Björnram, A. B. Horn ja J. Lilius, laatijana hra Rabbe, Th. Rajalin ja Mårten Stodius, laatijana hra Elmgren sekä Paavo Korhonen, kirjoittajana Lönnrot. Stodius ja Hassel olivat professoreita Turussa, ensin mainittu, teologi, yliopiston perustamisajoista, jälkimmäinen, latinisti, isonvihan jälkeen. Stodius on merkittävä melko lailla ilman omaa syytään, häntä näet syytettiin mustasta magiasta; Hassel on...
Places: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Uudempaa ruotsalaista kirjallisuutta

Date: 
1.7.1856
Svenska siare och skalder. Tecknade af P. A. D. Atterbom. 6:e delens senare afdelning. Sthlm 1855. [Ruotsalaisia näkijöitä ja runoilijoita, kuvannut P. A. D. Atterbom. 6:nnen osan jälkimmäinen jakso.]   Tämä vihko on testamentti edesmenneeltä verrattomalta runoilijalta ja näkijältä, joista jälkimmäisen, hänen itsensä ensin käyttämän nimen, hän itse sekä filosofina että kirjallisuuskriitikkona on hyvin ansainnut. Hänen kuolemansa jälkeen vihkoa julkaisee professori Böttiger, joka on kirjoittanut myös esipuheen. Se sisältää myös kuvallisessa mielessä täydellisiä J. H. Kellgrenin ja rouva Lenn...
Places: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1856: Iloinen tiedeuutinen kaikille äideille

Date: 
1.8.1856
Sellainen on epäilemättä uutinen, että risatauti, tämä kummitus, joka on huolestuttanut monta äidinsydäntä ja jonka karkottamiseksi monelle lapsirukalle on määrätty nälkää ja lääkkeitä, että tämä kummitus on – todella kummitus, fantasiaa, lääketieteellinen kuvitelma, josta kukaan ei voi sanoa, mikä se on, missä se on tai milloin se on, ja josta siksi jokaisen oppimattoman on syytä uskoa, että sitä ei voi tappaa nälällä tai lääkkeillä. Emme ole tässä kertaakaan maininneet Finska Läkaresällskapets Handlingar och Notiser [Suomen lääkäriseuran toimituksia ja uutisia] ja siksi vastedes korjaamme...
Places: 
Subjects: 

Litteraturbladet nro 8, elokuu 1856: Svenska Tidningen Litteraturbladetia vastaan

Date: 
1.8.1856
Svenska Tidningenin numeroissa 146, 147 tämän vuoden kesäkuun 25. ja 26. päivältä on julkaistu vielä vastakirjoitus tämän lehden maaliskuun numeron kirjoitukselle, joka käsitteli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikertomusta. Tällä kertaa itse Sv. Tidningenin toimitus ottaa asiassa puheenvuoron; ja on vain valitettava, että tehtävä näyttää joutuneen jollekulle lehden avustajalle, joka ei ole kyennyt tekemään artikkelista yhtä niistä monista, joita lehdessä esiintyy hyvin ajateltuina ja hyvin kirjoitettuina. Artikkelin pääasiana ovat monet huudahdukset niistä ”katkerista vuodatuksista Ru...
Places: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1856: Ruotsalaista kirjallisuutta

Date: 
1.9.1856
E. G. Geijerin luennot ihmisen historiasta.   Geijer piti 1841–1842 luentoja ihmisen historiasta. Nämä luennot olivat vapaita esitelmiä ilman käsikirjoitusta. Sittemmin eräs G:n kuulija, professori Ribbing, merkitsi muistiin luennot, ja ensimmäisen lukukauden muistiinpanot on myös Geijer itse tarkastanut ja korjannut. Julkaisuun on herra R. muistiinpanojensa lisäksi voinut saada vain joitain luonnoksia muutamiin luentoihin. Lukija vakuuttuu kuitenkin helposti, että mitään olennaista ei yhteydestä puutu. Myös muodosta tunnistaa Geijerin kaikkialta, sillä vapaa esitys on antanut sanoille ja i...
Places: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1856: Rautatiekysymys sanomalehti Wiborgissa

Date: 
1.9.1856
Sanomalehti Wiborg on, mikä olikin odotettavissa, tehnyt useita huomautuksia tämän lehden toukokuun numerossa julkaistujen Suomen kulkuyhteyksiä käsittelevien artikkelien johdosta ja niitä vastaan. Suurta painoa ei noilla huomautuksilla kuitenkaan ole. Asia on kuitenkin niin tärkeä, että edes vähemmän painavia huomautuksia ei jätetä huomiotta. Pääasiassa, kysymyksessä rautatiet vai kanavat, ei nykyään näytä olevan mitään huomattavaa eroa sanomalehti Wiborg’in käsityksen ja meidän käsityksemme välillä. Wiborg väittää kyllä, että ”erityiset olosuhteet” Suomessa tekevät rautatiet vähemmän edul...
Places: 

Litteraturblad n:o 10, lokakuu 1856: Suomalaisen kansakoulun perustaminen

Date: 
1.10.1856
Kiiruhdamme selittämään, että kun puhumme suomalaisesta kansakoulusta, niin emme puhu asiasta, joka on olemassa, vaan asiasta, jonka tulisi olla olemassa. Ensiksi mainittu olisikin mahdotonta kenelle tahansa tässä maassa. Muutamia harvoja kansakouluja on kyllä olemassa, mutta tapa, jolla ne on järjestetty ja niiden tila ovat yksi niistä monista valtakunnansalaisuuksista, jotka yhdessä muodostavat sen häpeällisen tietämättömyyden siitä, mitä omassa maassa on ja tapahtuu. Ilahduttavaa olisi tietää jonkin näistä kouluista olevan sillä tavoin järjestetty ja hallinnoitu, että siitä todella koitu...
Places: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1856:–a –g:n piirroksia ja unelmia

Date: 
1.10.1856
Det skönaste smycket. Aminas dröm.   Littaraturbladet, jolla ensi vuosikerrassa on onni koristautua useammin tämän nimimerkin tuotteilla, julkaisee nykyisessä vuosikerrassa vain nämä kaksi. Yleisotsikko on toimituksen. Tällaisissa vapaissa mielikuvitusluomuksissa kritiikki saa vaivata päätään luokittelulla ja otsikoinnilla ilman mitään varmuutta osua oikeaan; sillä jo runon käsittein määrättyjen muotojen runsaus on suuri ja hän ryhtyy siihen omalla hyvällä oikeudellaan muutella useita muotoja, hämäten estetiikan oppeja mutta osoittaen oikeutensa kauneudellaan. Näemme asianlaidan olevan niin...
Places: 

Litteraturbladet nro 11, marraskuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Date: 
1.11.1856
Tämä luku näyttää tänä vuonna jäävän niukaksi. Varsinkin suomenkielisellä kirjallisuudella on viime aikoina ollut tavallista vähemmän tarjottavaa. Käännös Cornelius Neposta ja Sanakirja, ja maailmankuulu Münchhausen, ”Parooni Mynkhausin kummalliset matkat ja retket maalla ja merellä”, kuudes vihko kirjoituksia viinan väärinkäyttöä vastaan, ”Wilhelmi Linterin historia”, Lönnrotin sovitus kreivi Manteuffelin mukaan, ”Kristillinen ja terweellinen lasten kasvattaminen” ja ”Muhammedin eläminen ja oppi”, ovat ainoat tietoomme tulleet – ja se on todella melkein ei mitään. Kirjailmoituksissa nähdää...
Places: 

Litteraturbladet nro 11, marraskuu 1856: Ruotsalainen kirjallisuus

Date: 
1.11.1856
Sveriges Historia under konungarne af Pfalziska huset – af Fredrik Ferd. Carlson. Första delen. Carl X Gustaf. Stockholm 1855. [Ruotsin historia Pfalzin kuningashuoneen aikana. Ensimmäinen osa. Kaarle X Kustaa. Tukholma 1855.] Voi sanoa jokaisen, joka on lukenut Geijerin Ruotsin kansan historiaa, epäilemättä kokeneen tuskallisen tunteen teoksen keskeytyessä Kristiinan hallitukseen. Ruotsin historia Kustaa I:stä Kaarle XII:een on yhtä ainoaa yhtenäistä, suurenmoista murhenäytelmää, jonka neljännen näytöksen alussa ollaan Kristiinan ajassa; ja niin vavahduttava kuin viides näytös loppukohtauk...
Places: