Nikolainkaupungissa 16.2.1868

Jalosukuinen Herra Senaattori! 

Kiitän nöyrimmästi kunnianarvoisasta kirjeestä tämän kuun 7. päivältä. Siinä Herra Senaattori ilmaisi hyväksyvänsä läänissä suorittamani toimet, ja tämä keventää mieltäni, jota painaa tämän onnettoman ajan tuoma huolten taakka.

Tiedot, joita minulla on tällä kertaa ilmoitettavana läänin tilasta, ovat valitettavasti erittäin masentavia.

Avustusanomusten määrän kasvu ja kaikista läänin osista kaikuvat hirmuiset hätähuudot osoittavat, että rahvas on syönyt suurimman osan omista varastoistaan, siitä hallan vahingoittamasta viljasta, jota ovat saaneet korjatuksi, ja että apua on tästä lähtien jaettava enemmän kuin tähän saakka on vaadittu. Kun läänin viljavarastojen riittämättömyys tiedetään, tämän talven loppua odotetaan sangen levottomin mielin. Herra Senaattorin jalot ponnistelut täydennyksen hankkimiseksi talven aikana läänin viljavarastoihin ovat kuitenkin osittain rauhoittaneet levottomia mieliä; ja toivon, että luvattu täydennys Jumalan avulla riittää torjumaan läänin asukkaiden pahimman hädän vesien avautumiseen saakka.

Läänin pohjoisia kaupunkeja ei voida kiittää laupeudesta hätään joutuneita lähimmäisiään kohtaan, etenkään Kokkolaa ja Pietarsaarta, joissa hädänalaisten hyväksi suoritetut keräykset ovat tuottaneet merkityksettömän vähän. Mainittujen kaupunkien kauppiaita on mahdotonta taivuttaa tuomaan viljaa maahan talven aikana, vaikka ennakkoa on luvattu runsaskätisesti 40 markkaa säkiltä. Donnerin tarjousta ei varmaankaan voida hyväksyä, koska ehdot ovat kohtuuttomat eikä mies varmaan pysty tarjoamaan hyväksyttävää vakuutta. Nikolainkaupungissa on tehty merkittäviä uhrauksia hädän lievittämiseksi. Haluan erityisesti korostaa kauppaneuvos Wolffin jaloa isänmaallisuutta. Jo iäkäs ja terveytensä menettänyt Wolff aikoi lääkärin kehotuksesta lopettaa toimintansa laivanvarustajana, mutta ottaen huomioon nykyiset ankeat olot hän on suostunut vielä tämän hirmuisen nälkävuoden ajan jatkamaan liiketoimintaansa, joka tarjoaa tuhansille perheille keinon selviytymiseen. Tänä talvena hän on pannut rakenteille kolme isoa laivaa ja ostaa rajattomasti laivanrakennuspuutavaraa, jota virtaa suunnattomia määriä metsäseuduilta Vaasan läänistä sekä Turun läänin pohjoisosasta. Tällä tavalla liikemies voi itselleen varsinaista vahinkoa tuottamatta hyödyttää yhteistä hyvää suunnattoman paljon.

Nikolainkaupungin kauppiailla on kutakuinkin kohtuullisesti jauhoja, lisäksi he järjestävät eteläisiin satamiin jäihin juuttuneiden jauholastiensa noutamisen talven aikana, joten jauhoista ei tällä paikkakunnalla syntyne pulaa. Pohjoisissa kaupungeissa jauhoja on sitä vastoin merkityksettömän vähän, ja niiden ennustetaan varsin pian kokonaan loppuvan. Jauhoja myydään ainoastaan vähittäin 3 markan 50 p:n hintaan leiviskältä täällä Nikolainkaupungissa ja 4 markan hintaan pohjoisempana; yksikään talonpoika tuskin pystyy lunastamaan itselleen kokonaista säkillistä. Rahvaan keskuudessa nykyisin havaittava tarkka taloudenpito on ihailtavaa, kokonaiset perheet pysyvät päiväkausia hengissä muutaman markan arvoisella jauhoerällä. Tähän kiitettävään säästäväisyyteen perustuu toivoni, että lääni pystyy selviytymään vesien avautumiseen saakka tarpeeseen verrattuna niukkoine varoineen. Läänin väestön pohjalaisen osan asennoitumista ei voi kylliksi kiittää. Vielä he eivät vaivu epätoivoon, vaan yrittävät miehekkäästi taistella hädän torjumiseksi ja avustavat todella liikuttavalla tavalla toisiaan lohdutuksenaan hurskas usko, että Jumala on pannut nämä kärsimykset heidän kannettavakseen menneiden syntien sovittamiseksi. Eräisiin seurakuntiin on perustettu köyhien majataloja, joissa ruokitaan jopa 700–800 köyhää. Toiset taas ovat jakaneet köyhänsä maatilojen kesken niiden elätettäviksi. Näiden toimien ansiosta kerjäläisiä näkee maata kiertämässä vähemmän kuin edellisinä vuosina. Valitettavasti tilanne on toisenlainen Laukaan kihlakunnassa, jonka väestössä ei ilmene samaa lujuutta kuin pohjalaisissa, vaan siellä edelleen ruikutetaan ja luotetaan kruunun apuun ryhtymättä itse mihinkään hädän torjumiseksi. Pitkä etäisyys vaikeuttaa tämän seudun valvomista. Lähden tämän kuun 24. päivänä matkalle itäisiin seurakuntiin yrittääkseni saada köyhäinhoidon paremmalle tolalle. Rinnassa tuntuva sitkeä reumaattinen särky on pakottanut minut lykkäämään tätä hyvin tarpeellista matkaa.

Jotta kuntien kiitettävät ponnistukset köyhiensä huoltamiseksi eivät kariutuisi siihen, etteivät ne pysty hankkimaan heille ruokaa, niitä on avustettava raha- tai viljalainoilla, joiden vakuudeksi on vaadittava jotakin muuta kuin yhteisvastuullinen takaus, joka herättää heissä voittamatonta pelkoa. Olen siitä syystä lähettänyt tämän päivän postissa keisarilliselle senaatille alamaisen anomuksen, jossa ehdotan toisenlaisia maksuehtoja. Kunnanhallitukset voivat kai valvoa tarkasti yksityisille myönnettävien lainojen oikeata käyttöä, onhan niiden edun mukaista pitää huolta siitä, että työ, jonka teettämiseen on lainaa otettaessa sitouduttu, tuottaa hyötyä kunnan köyhille.

En voi olla keisarillisen senaatin kanssa samaa mieltä tienrakennustöiden soveltumattomuudesta talvitöiksi etenkään silloin, kun tien on ylitettävä upottavia suomaita, joilla kesäisin eivät voi liikkua hevoset eivätkä miehet; ja kun tienrakennustyöt eivät hyödytä pelkästään niitä kuntia, joiden kautta ne kulkevat, vaan koko lääniä, minun on mielestäni edelleenkin vaadittava ensisijaisesti tällaisten töiden jatkamista mieluummin kuin esim. pienten soiden ojituksia, töitä, jotka hyödyttävät vain muutamia ihmisiä.

Muuten olen sitä mieltä, että ne varat, jotka kruunu nyt lahjoittaa hätäaputöihin, voitaisiin lievin maksuehdoin lainata kunnille. Sillä tavalla päästäisiin tavoiteltuun päämäärään, avun toimittamiseen hädänalaisille, ja kruunu saisi tulevina parempina aikoina varansa takaisin.

Kaikki pyrkimykset kotitalouksien käsityötuotteiden myyntiin tuntuvat kariutuvan kauppiaiden haluttomuuteen ryhtyä liiketoimiin, jotka heidän arvionsa mukaan tuottavat liian vähän voittoa. Rahvas valmistaa puuesineitä, jotka eivät ole yhtään huonompia kuin tänne toimitetut mallikappaleet, ja niitä on myytävänä käsitöiden kustannusosakeyhtiön myymälässä, mutta ostajia ei ilmaannu. Olen Herra Senaattorin suosituksen mukaisesti kehottanut erityisesti kauppias Nordgrenia ostamaan mainittuja valmisteita toivottuun tulokseen pääsemättä. Kustannusyhtiö ostaa niin paljon kuin sen varat myöten antavat. Pietarissa toimiva arkkitehti Mellgren ei ole halukas toimimaan kustannusyhtiön asiamiehenä siellä. Otan vapauden lähettää Mellgrenin kirjeen ohessa nähtäväksi.

Vaasan läänin virkamiehet ovat halukkaita pyytämään hallitukselta lainaa tarjoten vakuudeksi osaa palkastaan voidakseen siten ennättää kiireesti läänin hädänalaisen väestön avuksi. Anon nöyrimmästi, että Herra Senaattori vaikuttaisi asiaan, niin että suunnitelma saataisiin toteutetuksi.

Kristiinankaupungissa oleva kevään siemenvilja on jaettu Pietarsaaren kihlakunnan ja Laukaan kihlakuntaan kuuluvan Kivijärven pitäjän kesken. Äärimmäisen tarpeellista olisi saada Jyväskylän makasiiniin talvikelien aikana noin 1 500 tynnyriä ohransiementä Laukaan kihlakunnan seurakunnille jaettavaksi, mutta valitettavasti tämä lienee mahdotonta.

Päivittäin tänne satavat valtavat lumimassat vaikeuttavat erittäin pahasti jauhojen kuljetusta Porista. Tässä työssä olleet talonpojat ovat kärsineet pahoja vaikeuksia ja joutuneet jättämään osan kuormista tien oheen eivätkä nyt tunnu olevan halukkaita uuteen yritykseen, mistä päivän postissa lähtee ilmoitus valtiovaraintoimituskuntaan.

Täydellisintä kunnioitustani vakuuttaen minulla on kunnia edelleenkin olla

Jalosukuisen Herra Senaattorin

nöyrin palvelija

C. G. Wrede