KÄY LAATUUN ELÄMÄNKUVAUS JATKOA Tukholma 1840
1.1.1840
ENSIMMÄINEN LUKU
”Sinähän olet sanonut, että he ovat minun.”
”Kului viikkoja – – kului vuosia. Monia vuosia.” Ja kaikki oli kuten ennen. Tosin paljon oli tullut uuttakin ja paljon oli myös muuttunut, moni asia oli ikääntynyt ja haalistunut. Albertin posket olivat kalpeammat, ruusut pienten...
Rakkauden riemu ja tuska, näytelmäkäsikirjoitus Aganippiselle seuralle
30.1.1840
Yksinäytöksinen näytelmä
kirjoittaneet J. V. Snellman ja J. G. Carlén 1840
Henkilöt:
Dahlgren, Eno
Emelie
Mamselli Maria
Carlo, ensirakastaja
Melitta, toinen samanmoinen
Blanche, ent. Sihteeri, traaginen henkilö
Arvidson, uskottu mies
Vahtimestari (Herra Göranson)
(Piispa, kylpylävieraita...
NELJÄ AVIOLIITTOA. TAULUJA TERBURGIN TAPAAN
1.1.1842
I.
KAHDENLAISTA RAKKAUTTA
Tukholma 1842
Niin sanotusti sivistynyt ihminen suhtautuu iloon usein kuin hienosti siemailevat naisenhuulet samppanjaan – hän nauttii muutaman pisaran tietämättä onko oikein sopivaa juoda lisää, ja kun nämä pisarat ovat hivenen rohkaisseet ja hän unohtaa...
Kodin suhteesta kouluun, esitelmä keväällä 1844
1.5.1844
Hyvät naiset ja herrat! – Tapa ja laki antaa minulle tässä tilaisuudessa mahdollisuuden vaatia huomiotanne näihin muutamiin sanoihin, ja syistä jotka myöhemmin on helppo käsittää, saan nyt nöyrimmin pyytää huomiotanne seuraavalle lyhyelle esitykselle kodin ja koulun välisestä suhteesta. Lisään...
Vuoden 1788 sodan syistä, esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1870
29.4.1870
Ruotsin kirjallisuudella on viime vuosikymmenien aikana ollut esitettävänään lähinnä todisteita niiden nerojen katoamisesta, jotka tekivät vuosisadan ensi puoliskosta erään sen loistokauden.
Runoudella on siinä edustajia nyt tuskin lainkaan, sillä myös harvat tuolta ajalta enää elossa olevat äänet...
Nykyajan materialismista, päättäjäisesitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871
29.4.1871
Tiedeseuran toiminnassa luonnontieteellä on suurin osuus. Kielen tai historian tutkimus ei voi esittää tuloksiaan ilman suppeampaa tai laajempaa todistelua. Yksittäisillä tosiseikoilla on näissä tieteissä harvoin niin kiistaton evidenssi ja sellainen merkitys, että niiden pelkällä esittämisellä on...
Kreivi Berg, käsikirjoitus
30.12.1874
Tieto kreivi Bergin kuolemasta on helposti ymmärrettävistä syistä herättänyt tässä maassa muistoja menneiltä ajoilta. Sanomalehtien kielenkäytön perusteella näyttää siltä, että mielipide on kumma kyllä muuttunut sen lyhyen vuosikymmenen kuluessa, joka on kulunut kreivi Bergin lähdöstä maan...
