Lääketieteen ja kirurgian professuurin hakijoiden pätevyys, lausunto yliopiston konsistorissa 5.11.1859
5.11.1859
Dosentti Sirelius on itse jättäytynyt syrjään ehdollepanosta, koska hän ei ole esittänyt säädettyä opinnäytettä; ja sen jälkeen kun lääketieteellinen tiedekunta on hylännyt professori von Beckerin väitöskirjan, hänenkin ehdollepanonsa on ohjesäännön määräysten mukaan mahdotonta.
Koska en voi yhtyä...
Litteraturblad nro 12, joulukuu 1859: Ehdotetuista luottolaitoksista
1.12.1859
I.
Tämän lehden vuosikerran 1855 syyskuun vihkossa julkaistiin artikkeli ”Yksityispankeista” samoin kuin arvostelu Coquelinin ruotsiksi käännetystä teoksesta ”Om krediten och Bankväsendet” [Luotosta ja Pankkilaitoksesta] ja Agardhin teoksesta ”Statsekonomisk öfversigt af Sveriges penningeväsende” [...
Litteraturblad nro 12, joulukuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta
1.12.1859
Bidrag till Finland’s naturkännedom, etnografi och statistik, utgifen af Vetenskaps-Societeten. 5:e h. H:fors 1859. [Lisiä Suomen luonnontietoon, kansatieteeseen ja tilastoihin, julkaissut Tiedeseura. 5. vihko. Helsinki 1859.]
Vihkosen täyttää ”Finlands Foglar hufvudsakligen till deras drägter...
Litteraturblad nro 12, joulukuu 1859: Tämän lehden rahakriisiä koskevista lausumista
1.12.1859
Helsingfors Tidningar -lehdessä on herra Henrik Borgström artikkelisarjassaan asettunut vastustamaan tässä lehdessä esitettyjä mielipiteitä maan rahaoloista. Tähän on hra B:lle antanut aiheen arviomme hänen esittämistään tiedoista ja vaatimuksista vihkosessa ”Rahatilanne vuonna 1859".
Osoitimme...
Dosenttipalkkion korottaminen, lausunto yliopiston konsistorissa 7.12.1859
7.12.1859
Vaikka olen sitä mieltä, että kyseessä oleva apurahan korotus olisi hyvin voitu jättää toistaiseksi tekemättä, en halua jättää ääntäni käyttämättä arvioitaessa ehdolle asetettujen henkilöiden suhteellista ansiokkuutta korotuksen saajiksi, kun kysymys on tuotu äänestykseen nyt käsillä olevassa...
Johan Philip Palménille
10.12.1859
[joulukuussa 1859]
Parahin Veli.
Jos uskot, että selityksesi voi jollakin tavalla vahingoittaa asiaa siltä kannalta kuin minä sen ymmärrän: rajoittaa sitä oppia Suomen poliittisista tai valtiollisista oloista, jonka olen huomautuksessani tuonut esiin – sen julkaiseminen on varmaankin...
Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Tämän lehden arvoisille lukijoille vuonna 1860
2.1.1860
Vasta pitkän epäröinnin jälkeen tämän lehden julkaisemista jatketaan uudella vuosikerralla. Epäröinnin syyt voivat olla kunnioitetulle lukijalle yhdentekeviä. Riittää, että viittaan viime vuosikerran sisällysluetteloon. Edellisten tavoin se sisältää puolen tusinaa jonkun muun kuin allekirjoittaneen...
Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Yleisinhimillinen ja kansallinen sivistys
2.1.1860
Jokaisella ihmisellä on huomattava määrä enemmän tai vähemmän häilyviä käsityksiä maailman asioista ja oloista. Niitä sanoja, joilla näitä käsityksiä ilmaistaan, käytetään ilman muuta siinä luulossa, että kaikki ymmärtävät ne, millä halutaan ilmaista, että jokainen liittää niihin saman merkityksen...
Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Muuttunut viennin ja tuonnin suhde vai parempi vaihtokurssi – kumpi palauttaa Suomeen täältä poistuneet rahat?
2.1.1860
Voitaisiin uskoa, että jos kysymys ei koskisi Suomea, vaan esitettäisiin yleisesti, ei kenelläkään olisi epäilystä sen vastauksesta.
Sillä kun raha poistuu maasta, maksetaan se viennin ja tuonnin välimaksuna. Toisin sanoen, kun vientitavarasta ulkomaan paikkakunnalla saatu hinta ei riitä maksamaan...
Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta
2.1.1860
Ett litet ord i stora frågor af A. E. Arppe. Helsingfors 1860. [Pieni sana suurista kysymyksistä, kirj. A. E. Arppe. Helsinki 1860.]
Ur dagens frågor, ett vågadt projekt af Fredr. Cygnaeus. Helsingfors 1860. [Päivän kysymyksistä, uskalias hanke, kirj. Fredr. Cygnaeus. Helsinki 1860.]
Kotimaisessa...
