Documents

Nikolai Adlerbergille syyskuussa 1867, konsepti

30.9.1867
[saksaksi] Valitan syvästi, etten pysty välittämään Teidän Ylhäisyydellenne lainkaan iloisia tietoja maaraukastamme. Onnettomuus on Jumala paratkoon niin suuri, että tämän talven kurjuutta voidaan vain lievittää, mutta sitä ei voida torjua. Valtion rahat ovat täysin lopussa. Ulkomailta on otettava...

Carl Meyer von Rothschildille syyskuussa 1867, konsepti

30.9.1867
[saksaksi] Hra Paroni   Herra Frenckellin kautta Te, Herra Paroni, olette jo saanut tiedon toiveestamme saada 6 miljoonan frangin tai 1 600 000 taalarin kreditiivilaina kahdeksi vuodeksi. Suomen hallintoa ajaa tähän askeleeseen niin pakottava välttämättömyys, ettei sillä ole mitään muuta keinoa...

Laskelma viljalainasta syyskuussa 1867, konsepti

30.9.1867
Laskelma   Kreditiivilaina, mahdollisesti 6 000 000 markkaa, käytetään arvionomaisen laskelman mukaan seuraavasti:   A. vuoden pituisiin lainoihin viljan maahantuojille 1 500 000 viljan ostamiseen kruunun laskuun, siitä kevätsiementä lainattavaksi seuraavaan satoon asti 37 000 tynnyriä 1 075 000...

Tilannekatsaus hätäaputoimenpiteistä syyskuussa 1867, konsepti

30.9.1867
Ryhdytty seuraaviin toimiin: 1. Anomus 4–6 miljoonan markan lainasta 2. Toimet seuraavien töitten valmistelemiseksi: a) Vesijärven kanava – määräraha säädyiltä Taipaleen uusi kanava – maksetaan kuoletusrahastosta. Viannon kanava – valtion määräraha. Lempäälän – samoin b) Kirjelmät kuvernööreille...

Finlands Allmänna Tidning nro 228, 1.10.1867: Kerjuun ehkäisemisestä

1.10.1867
Ei paljoa kannata etsiä työttömyyden syytä menneisyydestä, lainsäädännöstä ja tavoista. Kun maan väestöstä 9/10 on maanviljelijöitä, on selvää, että työläisen elämä riippuu sadosta. Kun sato epäonnistuu, työttömyys on yhtä varmaa kuin Englannin tehdasalueilla raakapuuvillan loppuessa. Suomen...

Fredrik Kristian Nybomilta

1.10.1867
Pihka Kattorimat   Lontoo 1.10.1867   Herra Senaattori Joh. Wilh. Snellman. Helsinki.    Naapurimaamme Ruotsi ja Norja eivät ole käsityötaidoissa paljonkaan meitä suomalaisia edellä, eikä Skandinavian maista viedä ulkomaille kotikäsityön tuotteita. Masentavaa on havaita, etten pysty täältä...

Georg von Alfthanilta

3.10.1867
Oulussa 3.10.1867   Jalosukuinen Herra Senaattori.    En ole pyytänyt valtiovaraintoimituskunnalle kuuluvia erikoisoikeuksia, ainoastaan liikkumavapautta saamieni ohjeiden puitteissa. Jos minun näiden ohjeiden perusteella antamani lupaukset suosituksista ennakon saamiseksi mitätöitäisiin,...

Adolf Fredrik Waseniukselle

4.10.1867
4.10.1867 Sää näyttänee lupaavammalta Pietaria ajatellen. Mikäli mahdollista on kuitenkin hankittava lastia Oulun laivaan – 5 000 tynnyriä. Heti kun saadaan tieto, että on mahdollista, annetaan virallinen tehtävä. Joh. Vilh. Snellman   Sähke Tukholmasta ohessa. Siihen vastattava.    

Adolf Fredrik Waseniukselle

5.10.1867
5.10.1867 Jyväskyläläinen Parviainen on ostanut 1 000 säkkiä hintaan 10,10. Eikö tämä sää anna toiveita tavaran ilmaantumisesta Pietariin? Joka tapauksessa 5 000 tynnyriä Oulun laivaan. Olkaa ystävällinen ja neuvotelkaa 400 tynnyrin ohramäärän kuljettamisesta säkitettynä höyrylaivalla, joko...

Adolf Fredrik Waseniukselle

5.10.1867
5.10.1867 Ehdotus ottaa ohraa Stettinistä on hyvä – etenkin jos Oulun lääni voi siinä tapauksessa saada halvempaa hintaa vastaavasti useampia tynnyreitä. Entä rahti? Eikö se nosta ohran hintaa liian korkeaksi? Eikö voida käyttää Oulun laivaa? Onko minun tiedusteltava sitä? Joh. Vilh. Snellman    

Time frame

Document