Kuopio
Kylmyys ja sade ovat siirtäneet meidät jo marraskuulle ja muuttolinnut suuntaavat valittaen kohti etelää. Onnellinen se, joka kärsivällisesti odottaa seuraavaa kesän pilkahdusta – itse kesää hän odottaisi täällä turhaan.
Noin viikko sitten täällä näytti kovin levottomalta ja sotaiselta. Aseistetut patrullit kulkivat pimeässä illassa pitkin katuja ja sapelin raapaisu luonnon tarjoamiin katukiviin kuulosti varsin kolkolta. Kukaan ei tiennyt varmasti, eikä tiedä vieläkään, mistä oli kysymys. Arvailtiin räätälinkisällien hautovan kapinaa, jolla he pakottaisivat ompeluneidit ajamaan heidät pois kaupungista. Arveltiin myös seudun joukkioiden aikovan hyökkäystä, he kun olivat koko syksyn olleet rauhassa urheiden jääkäriemme latingeilta ja heidän rohkeutensa pelättiin kasvaneen suunnattomasti. Mutta mitään varmuutta ei, kuten sanottu, ollut. Turhaan vaivattiin aivoja ja piestiin kieltä kunnes itse kukin nukahti suloiseen tietoisuuteen, että järjestysvalta valvoo. Nyt on kaikki rauhallista eikä öisiltä kaduilta kuulu muita ääniä kuin palovahtien nopeat askeleet ja sointuva laulu – ajan, jokaisen ohikiitävän silmänräpäyksen joutsenlaulu.
Ulkomaanuutisia
Englannin parlamentin istuntokauden päätti Kuningatar henkilökohtaisesti 9. elokuuta. Samana päivänä hän matkusti Saksaan ja on 11. päivänä tavannut Preussin kuninkaan Göllnissä. – Viimeksi mainitussa maassa aiheuttavat uskonnolliset liikkeet ja perustuslain vaatiminen yhä levottomuutta. – Leipzigissä Saksissa on prinssi Johannin saapuessa kaupunkiin syntynyt mellakka, sotilaita on käytetty sen tukahduttamiseen ja useita ihmisiä, mm. muuan yliopiston opettaja, on ammuttu kuoliaaksi. Dresdenissä pelättiin tuommoista kahakointia. – Kauan kerääntyneistä ukkospilvistä on purkautunut heikkoja salamoita. Württembergissäkin oppositio on ollut vahva kummassakin kamarissa, jotka ovat nyt hajaantuneet, sen jälkeen kun hallituksen esittämä budjetti hyväksyttiin perin niukalla enemmistöllä. – Belgia on lopultakin saanut ministeristön, jonka jäsenten nimillä emme halua vaivata lukijan muistia. – Espanjassa paljastetaan joka päivä uusia salajuonia. – Ranska on pian Euroopan rauhallisin maa. – Ainoa vaarallinen tulipalo on havaittu Toulonin telakalla ja laivaston varikolla. Palo oli tahallisesti sytytetty, ja vahingon arvioidaan olevan 2 1/4 miljoonaa. – Ruotsin ja Norjan kuningas lähti 19. elokuuta matkalle Kristianiaan ja matkan ajaksi on nimitetty väliaikainen hallitus. Tulevaisuudessa kuningas voinee matkustaa pääkaupunkien välin rautateitse, sillä Englannissa on perustettu yhtiö tällaisten liikenneväylien rakentamiseksi Ruotsiin. Aluksi pyritään nyt tekemään Götan kanava tarpeettomaksi rakentamalla rautatie Tukholman ja Göteborgin välille. Pakkanen, jää ja lumi ovat kuitenkin yhtiön pahoja vastustajia, ja hankkeen menestys riippuu siitä, tuoko lyhyt kesä kylliksi tuottoja. Jos hanke onnistuu, siinä on alku vielä syntymättömän Saimaan kanavan tulevalle viholliselle rakkaassa isänmaassamme. Mutta – ehkä kaikki jää vain osakkeiden merkintään.
–––––––––––––––
Morgonbladet on muutamalla sanalla käsitellyt Saiman kirjoitusta vierasperäisten nimien oikeinkirjoituksesta suomen kielessä. Lehti esittää asiansa erittäin suopeassa sävyssä, josta ei lainkaan voisi päätellä, että mainittu perusteellinen kirjoitus on kaikissa kohdissa vastustanut Morgonbladetia ja muita maantieteellisten ja historiallisten nimien vääntelyn kannattajia. Mainittu kirjoitus nimittäin osoittaa täysin selvästi
että mainitut intoilijat eivät ole lainkaan suomen kielen asialla, sillä vieraat nimet eivät kuulu meidän kieleemme, tai korkeintaan maailmanhistoriallisina samalla tavoin kuin kaikkiin muihinkin kieliin;
että nimienvääntelyn ainoa etu on auttaa suomalaista rahvasta saamaan nimen ”ulos suustaan” – mutta saamaan sen sieltä väärin;
että haittana sitä vastoin on täydellinen sekaannus historiassa ja maantieteessä, kun periaate vaatii, että jokainen kansakunta saa eri tavalla nimitetyt historialliset henkilöt ja maantieteelliset paikat.
Intoilun järjettömyyttä osoittaa erityisesti sen vieminen historian alueelle. Muutoin kiista voidaan yksinkertaisesti palauttaa kysymykseen: kumpi on yleisempi inhimillisen sivistyksen välittäjä, kirja- vai puhekieli? Jos ensimmäistä pidetään tärkeämpänä, niin sellainen pyrkimys, joka tekee vieraskieliset kirjat meille suomalaisille yhtä käsittämättömiksi kuin meidän kirjallisuutemme ulkomaalaisille, on ilman muuta turhaa vaivaa, etenkin kun se ei edes uskottele pyrkivänsä millään muullakaan tavoin edistämään Suomen sivistystä tai suomen kieltä.
Lystikäs on Morgonbladetin loppupäätelmä, että jos nimeä ei saa vääntää, ei siihen myöskään saa lisätä suomen kielen sijapäätettä. Ruotsalaisten pitäisi siis genetiivissä sanoa Guizot, ei Guizot’s, rangaistukseksi ja varoitukseksi siitä, että he eivät kirjoita Giså, jolloin he myös saisivat sanoa Gisås! – Pahat akat ja itsepäiset lapset sanovat: ”Jollen saa kaikkea, en halua vähääkään”.
Toimitus on saanut tähän asiaan monelta taholta kannanottoja, jotka kaikki vastustavat mainittua maantieteellisten ja historiallisten nimien vääntelyä. Mutta koska niissä esitettävät perusteet ovat vain epätäydellisemmin esitettyinä samoja kuin jo mainitussa artikkelissa, niin kirjoittajat eivät panne pahakseen, jos heidän kannanottojaan ei erikseen julkaista.
