Iisalmi 8.7.1849

Hellästi Rakastettu ja Kaivattu Puoliso! 

Niin Luoja tietää miten kaukana olet meistä huoleni on suuri, kun en vielä ole saannut kuulla mitään, edes sinusta, sillä enhän minä vaadi että sinun olisi pitänyt kirjottaa kun sinulla oli niin paljon muuta tekemistä. Nanny sai kirjeen kaupungista, ja minä toivoin että saisin tietoja sinun matkastasi, mutta suotta mitään. Mitenkähän teillä kotona on mennyt, ja minä olen näkevinäni sinut yhtä huolissa ja vihassa kuin silloin kun erottiin. Älä ole sitä Rakas Puoliso, enhän minä taaskaan voi kuin rukoilla sinua unohtamaan kaiken mitä oli ja toivomaan sentään, että kaikki Luojan avulla kääntyisi paremmaksi.

Että ero kävi sillä lailla, tuotti minulle suurta murhetta, sillä jo suru eroamisesta on kyllin suuri, vaikka ei tietäisi että on syypää niin suureen mielenliikutukseen, usko minua Rakas, että olen usein rukoillut Jumalalta että hän ottaisi minulta pois sen niin raskaan unen, jonka valtaan usein joudun, luulen että luopuisin mieluumin koko unesta, kuin että niin usein loukkaisin sinua, sillä usein iltaisin, kun olen kaivannut sinua ja luullut jo että jaksan odottaa, on uni saanut vallan, ja riistänyt minulta kaiken ilon, ja mitä sitten tapahtuukin, en tiedä siitä yhtään mitään.

Sinä luulet että minä en välitä siitä mikä koskee meitä, mutta enhän voi ihmetellä sitä koska olen todella vaikuttanut siltä Mutta minä rukoilen sinua Hyvä rakas Puoliso, älä ole niin kova että luulet minusta sellaista. Niin, kun se kahle murtuu, ja minä osaan vapaasti avata sydämmeni sinulle niin että voit lukea sen kätketyimmätkin sopukat, silloin minä olen tyytyväinen ja kiitän ja ylistän Jumalaa, joka on päästänyt minut niin suuresta piinasta, joka on minua vaivannut jo monen monta vuotta, tai oikeastaan jo lapsuudesta, kun minulta puuttui Äiti, jolle uskoutua ja sen sijaan jouduin kantamaan kaiken sisässäni, sillä eihän minulla ollut ketään muuta.

Ilolla voin kertoa, että lapset ovat ihan terveinä, näyttää että Pikku Pojun ylä hampaat ovat puhkeamassa; se olisi oikein mukavaa koska hän on niin iloinen ja hauska. Hanna on joka päivä ulkona, ja aivan itsekseen, kumpa näkisit miten iloinen ja hauska hän on, hän ei koskaan pyydä namuja, ja on saanutkin vain pari hassua kertaa, sinun lähtösi jälkeen, siihen voit varmasti luottaa, olen vain kerran joutunut moittimaan häntä, eikä muusta syystä kuin, että Lauvantaina minä yritin houkutella häntä keinusta jonka ympärillä tungeksi maalaispoikia, ja siinä herahti pari kyyneltä Hanna nukkuu aamuisin pitkään mutta sen sijaan hän ei nuku päiväunia eikä kaipaakaan niitä, täälä on pieni vasikkahaka siellä hän näkyy usein leikkimässä.

Miten on Callen laita, tuleeko hän siskonsa luo, ja miten hän muutoin voi Pääkaupungissa.

Miten sinä luulet että meidän käy, mitä meille on tuleva ja mitä sinä ajattelet, minä kysyn sinulta Rakas vilpittömän osaaottavin sydämmin, että mitä sinä ajatteletkin tai teet niin älä ole minusta huolissa, sillä minä sovin kyllä kaikkeen, jos on jotakin jossa minäkin voin olla osallisena niin se tuo minulle melkein enemmän iloa, uhraus jos sinä sitten rakastat minua, on minulle oikein ihanaa. Minä lähden minne tahansa, vieraaseen paikkaan, enkä minä tahdo mitään tuttavuuksia enempää kuin sinun ystäväsi, joita näen ja tapaan ilo mielellä. Tuntuu että sinä olet niin kovin lähellä, ja kumminkin olet niin kaukana, haluasin vetää sinut lähemmäs, että voisin painaa sovinnon suudelman huulillesi minä oikein tarvitsen sitä, mutta ikävä kyllä täytyy odottaa, eikä vaipua epätoivoon, ehkä sinä olet jo sisimmässä antanut minulle anteeksi, niin kuin olet tehnyt niin monen monta kertaa aijemmin. Jumala siunatkoon sinua siitä hyvästä.

Aijotko käydä Isäsi luona, jospa kuitenkin säästäisit matkaa kunnes me kaikki pääsemme mukaan, muista miten mukavaa Papalla oli, kun sai nähdä meidän pikkuiset, kun Hanna yritti kivuta taputtamaan ja halaamaan ja pussaamaan Vanhaa Pappaa, kyllähän minäkin mieluusti haluaisin ottaa häntä kaulasta, ja painaa lämpimiä suudelmia hänen ryppyiselle otsalleen. Niin Rakas Puoliso yritä mahdollisuuksien mukaan saada meidätkin hänen luokse.

Täti ja Setä [Frosterus] ovat meille kilttejä niin kuin aina, minäkin voin oikein hyvin paitsi että ikävöin sinua syvästi, ja siksi täälä usein tuntuu niin tyhjältä. Tiistaiksi odotan kirjettä tai jotakin tietoa sinusta.

Juuri nytten täälä ei ole yhtään vieraita pojatkin on metsästämässä kolmen peninkulman päässä. Näkisit vain tätä elämää, miten yksinkertaista kaikki on, kyllä ne varmaan panisivat sinun tähtesi pöydän koreaksi.

Kun saat tämän kirjeen olet varmaan jo ollut levoton meidän takia, mutta tästä kirjeestä saat varmuuden että me voimme oikein hyvin. Näkemiin nyt Rakas Puoliso, kumpa sinä ja Callekin saisitte olla terveinä etkä sinä kärsisi jostakin mikä tekee matkan sinulle raskaammaksi kuin se jo entuudesta on.

Sydämmellisiä terveisiä minulta Callelle.

Näkemiin Näkemiin, Luoja siunatkoon teitä ja suokoon kaiken mennä hyvin.

Jeanette

PS Kirjoitan pikku lappusen Clara Sjömanille jos kerkiän koska posti on kuulemma kohta täälä. jos ilmaantuu tilaisuus saada se sinne, niin hyvä muussa tapauksessa voit antaa sen olla.

Täti, Setä ja Nanny lähettävät sydämmellisiä terveisiä.

Pitää vielä sanoa sinulle pari sanaa. Lönrothille on kahdesti luettu kuulutukset Oulun kirkossa, Mamselli Piponiuksen kanssa. Voi olla että olet jo kuullut siitä.