Hki 17.2.1846

Kelpo Veljeni, 

mahtaako tässä maailmassa olla uutterampaa kirjeenvaihtajaa kuin minä olen Sinulle. Tässä lähetän Sinulle vastauksen Taideyhdistystä vastaan (Saimassa) esittämääsi huomautukseen. On esitetty se ehto, ettei minun pitäisi mainita kirjoittajaa [C. J. Walleen], mutta tyylin ja sanakäänteiden hienostuneisuuden perusteella arvannet helposti, kuka hän on. Minulla oli kunnia taivutella hänet lähettämään kirjoituksensa Saimaan mieluummin kuin Helsingfors Tidningarin julkaistavaksi, varsinkin kun se on kirjoitettu sillä tavalla, että voit iloksesi julkaista sen, ja olenkin antanut lupauksen, että teet niin ensi tilassa. Älä siis unohda tätä; vetäydy lisäksi samaa kohteliaisuutta osoittaen pois kiistakentältä.

Nordström ja Törnroth matkustavat huomenna Pietariin. Vaikka Nordströmin ero on hyväksytty, ei kuten näet ole kuitenkaan varmaa, kuinka tämä pitkä tanssi päättyy.

Toivon, etten ole tehnyt mitään Sinulle epämieluisaa, kun olen näyttänyt Nordströmille ja Lillelle Sinun viimeksi tulleen kirjeesi, jonka sävy on kaiken kaikkiaan sovitteleva ja sovinnollinen. Voit olla varma siitä, etten olisi ottanut tällaista vapautta, ellen olisi ollut varma siitä, että myös Nordström saa siitä saman käsityksen. Uskon myös, ettei kirje jäänyt tätä vaikutusta vaille, koska Nordströmillä ei sen luettuaan ollut siitä enää mitään huomauttamista. Tunnethan hänen piintyneet tapansa.

Tuus ut semper [Sinun kuten aina]

J. J. Nervander

.