Oulussa 25.9.1854

Rakas Poikani! 

Sain eilen kuulla, että eräät ystävät ovat tänään lähdössä Helsinkiin, ja lähetän nyt suullisten terveisten ohessa nämä rivit, jotta saisin Sinulta pian vastauksen.

Olen aina huolissani Sinun omasta terveydestäsi ja perheesi terveydestä näinä tautisina aikoina. Äidiltä sai äskettäin kirjeen sekä Sinun kesäkuisen kirjeesi (se oli löydetty heinäkuun puolivälissä Knuutilan kulmakaapista joen toiselta puolelta). Kiitän hänen puolestaan niistä 10 ruplasta, sillä ne käytettiin lehmän ostamiseen, niin että hänellä on nyt omaa voita kotitarpeiksi ja jopa myytäväksikin jonkin pennosen edestä. Terveyteni tuntuu heikkenevän, mutta lempeä kesä virkistää aina; saa nähdä, millainen talvi tulee; ennen rekikeliä en varmaankaan pääse täältä lähtemään. Elelen Johan Wilhelmin talossa kuin isoisä ikään nyt taas palattuani Putaalta, jossa vietin 3 mukavaa viikkoa. Kukaan ei mielellään menetä seuraani, paitsi korkeasti sivistyneet egoistit ja täysin sivistymättömät politikoitsijat. Toivoisin, että ensimmäiseksi voisin uudistaa tyttöjen koulutuksen, se on sine qua non [ehdottoman välttämätöntä].

Minun on nyt lopetettava tavatakseni lähtijät; rakkaita terveisiä meiltä kaikilta kaikille, etenkin Veli Wennbergille sekä Sinun ja minun rakkaille.

C. H. Snellman.