Helsinki

Helsinki

Morgonbladet nro 21. ja 25., 27.1. ja 1.2.1881: J. V. S:n selityksiä

Päivämäärä: 
27.1.1881
I Morgonbladetin numerosta 298, 22. joulukuuta 1880 luettiin kunnioitetun nimimerkin A. M. [Agathon Meurman] kirjoitus: ”Vapaamieliset ajatukset”. Osa kirjoitusta koskee suoraan henkilöäni ja vähäistä julkista toimintaani. Jokainen lausuma siltä osin olisi taholtani tahditon. Vaikka haluaisin torjua jok’ikisen ansion, joka minuun siinä liitetään, olisi se yhtä taitamatonta. Vaikenemiseni ei siksi vahvista siitä mitään eikä merkitse että olen samaa mieltä. Mutta kirjoituksessa viitataan tiettyihin seikkoihin tavalla, joka voisi johtaa harhaan. Pari asiaintilaa mainitaan sanamuodoin, jotka nä...
Paikat: 

Morgonbladet nro 28, 4.2.1881: Oikaisu

Päivämäärä: 
4.2.1881
Tämän lehden numerossa 25 esitettiin kuulopuheen perusteella, että hra professori Montgomery olisi ollut se, joka jossain Dagbladetin artikkelissa olisi ensimmäisenä muotoillut vaatimuksen, että minun olisi 1867 pitänyt erota, kun valtiopäivien johtavien miesten onnistui silloin niin hyvin tehdä loppu lehdistölaista. Minulle kerrotaan nyt täysin pätevältä taholta, että hra professori on kylläkin julkaissut aiheesta kirjoituksen Dagbladetissa muutamia vuosia sitten, mutta hän ei ole ollut se, joka on esittänyt kyseisen vaatimuksen. Olen todella tyytyväisenä vastaanottanut tämän oikaisun ja p...
Paikat: 

Morgonbladet nro 32, 9.2.1881: Vielä attentaatista lehdistönvapautta vastaan vuonna 1867

Päivämäärä: 
9.2.1881
Vakuuttuakseni siitä, mitä minulle on kerrottu Dagbladetin perusteluista sen vaatimalle erolleni 1867, olen hankkinut ja tutustunut kyseiseen Dagbladetin numeroon. Huomaan siitä, että nyt on post festum [jälkeenpäin] löydetty valtiopäivien päätökselle syitä, joista lakivaliokunnan mietinnössä tai, minun muistaakseni, säätyjen käsittelyssä ei esiintynyt sanaakaan. Myöskään valtiopäivät 1863 eivät tienneet mitään siitä. Mutta jos ei voida osoittaa, että säätyjen vastauksessa armolliseen esitykseen päätös perusteltiin perustuslaillisilla arveluttavuuksilla, joita nyt esitetään, niin herrojen n...
Paikat: 

Morgonbladet nro 35, 12.2.1881: ”Elämä on unta!” Puhe Fredrik Cygnaeuksen hautajaisissa

Päivämäärä: 
18.2.1881
”Elämä on unta!” on suuri espanjalainen runoilija [Pedro Calderón] meille sanonut. Ja Vanhan testamentin viisas kuningas sanoo: ”Turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!” Niinpä todellakin! Elämäntaipaleen äärimmäistä rajaa lähestyvästäkin näyttää niin kovin lyhyeltä tämä aika, joka on kulunut siitä, kun hän viattomana lapsena seisoi rakkaan äitinsä vierellä, tähän hetkeen, jona hän jo seisoo hauraana valkohapsisena ukkona. Ja kaikki pyrkimykset ja harharetket ja ilot ja surut, jotka ovat täyttäneet näiden hetkien välisen taipaleen pitkien vuosien päässä toisistaan, näyttävät nyt taaksepäi...
Paikat: 

Morgonbladet nro 60, 14.3.1881: Hänen Majesteettinsa keisari Aleksanteri II on kuollut

Päivämäärä: 
14.3.1881
Kynä kieltäytyy tottelemasta. Taju ei palaa. Järkyttyneessä sydämessä katkeruus uhkaa tukahduttaa tuskan tunteen. Venäjällä eivät ainakaan ihmisjoukot, kymmenet miljoonat, epäile sitä, mitä he keisari Aleksanteri II:n mukana ovat menettäneet. Sitä, mitä Suomi jalomielisessä, oikeudenmukaisessa, lempeässä suuriruhtinas Aleksanteri II:ssa on menettänyt, ei tässä maassa epäile kukaan! Ei kukaan! Hänen hallitusaikansa on Suomen kansalle kaukaisimpiin sukupolviin saakka esiintyvä valon ja onnen päivänä. Onnellisempana hetkenä olemme lausuneet julki varman vakaumuksemme, että aikakirjat tulevat a...
Henkilöt: 
Paikat: 

Eriävä mielipide K. Ignatiuksen teoksen julkaisemisesta, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä: 
15.3.1881
Pyydän saada esittää eriävän mielipiteeni arviosta, jonka valiokunta on esittänyt toht. Ignatiuksen teoksesta, pyrkimättä eriävällä mielipiteelläni mitenkään vaikuttamaan enemmistön päätöksen muuttamiseksi. Jos teos olisi ilmestynyt ruotsin kielellä ja sen jälkeen suomeksi käännettynä, sitä ei tietenkään voitaisi lukea suomenkieliseen alkuperäiskirjallisuuteen kuuluvaksi. Niin ei kuitenkaan ole tiettävästi tapahtunut. Toht. I. on julkaissut teoksen suomeksi, ja se kuuluu siis kiistatta suomenkieliseen alkuperäiskirjallisuuteen. Muutenhan alkuperäinen teos ei kuuluisi mihinkään kirjallisuute...
Paikat: 

Kirjallisuuspalkinnon myöntäminen J. Krohnille, luonnos Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arvostelijakunnan lausunnoksi 16.3.1881

Päivämäärä: 
16.3.1881
[suomeksi] Arvosteliakunta ei ole määräajalla Marraskuun 2:sta päivästä vuonna 1878 aina 1880 vuoden loppuun kirjapainosta ulostulleiten teosten seasta löytänyt muuta alkuperäisiä suomalaisia varsinaiseen kansallis­kirjallisuuten luettavia kirjoja kuin Krohnin tekemiä: ”Kertomuksia Suom[en] hist[oria]sta, 5 Osa ja ”Elämän havannoita”; kirjoittanut P. Päivärinta. Teos sisältää kahessa vihossa neljä erinäistä tarinaa, ”Kuvauksia kansan elämästä”, tietysti suomalaisen kansan, takaa nimilehti. Waikka tämä teos ei ole ansiota vailla, sitä ei kuitenkaan voi lukea niitten kirjain lukuun, jotka ”ka...
Paikat: 

Morgonbladet nro 63, 17.3.1881: Mitä Suomi pyytää uudelta suuriruhtinaaltaan…

Päivämäärä: 
17.3.1881
Sen, mitä Suomi suuriruhtinaaltaan pyytää, voidaan ilmaista yhdellä ainoalla sanalla, joka käsittää kaiken. Maa pyytää hänen mahtavaa suojelustaan: Suojelusta itsenäiselle poliittiselle asemalleen, perustuslailleen, perustus­lailliselle valtiomuodolleen, omalle valtionhallitukselleen ja omalle valtiontaloudelleen; suojelusta valtiokirkolleen, sen oppi- ja uskonvapaudelle, maan laeille ja kaikista muista riippumattomalle lainsäädännölle, muille maan tarpeisiin sovitetuille laitoksille; suojelusta yhteiskuntaelämälle ja kansan vapaalle aineelliselle ja henkiselle työlle, jossa ei kiinnitetä h...
Paikat: 

Morgonbladet nro 66, 21.3.1881: Aleksanteri II:n kuolema Euroopassa

Päivämäärä: 
21.3.1881
Kaikkien Euroopan maiden hallitukset ja edustajainkokoukset – yhdellä poikkeuksella – ja myös Pohjois-Amerikan Yhdysvallat, ovat kiiruhtaneet lausumaan paheksuntansa Pietarissa 13. maaliskuuta tehdystä teosta ja osanottonsa keisariperheen suruun. Merkittävämpiä ovat lausunnot Ranskan tasavallan senaatissa ja edustajainhuoneessa sekä Englannin parlamentissa. Ranskan senaatissa presidentti Say ehdotti paheksunnan ilmausta murhasta ja kunnioitusta edesmenneen keisarin henkilöä kohtaan. Ehdotus hyväksyttiin herttua Audiffret de Pasquierin (konservatiivi) lämpimin sanoin, joita seurasivat monink...
Paikat: