Vuosi 1844

Kuopio-palsta alkaa lehden ensimmäisessä numerossa 1/1844, tosin otsikolla Kuopion lukio. Joulukuun puolella lähetetyssä näytenumerossa tätä uutista ei ollut, vaan se tuli vasta tammikuussa tehtyyn uuteen painokseen, ja tämän vuoksi lehden esittelyjuttua jouduttiin vastaavasti lyhentämään. Lukiouutista lukuun ottamatta nämä kaksi painosta ovat muuten samanlaisia. Lukiouutisen ohella tämä kirjoitus käsittelee myös yläalkeiskoulun rakennuksia ja koulutiloja, siis Snellmanin omaa koulua ja hänen leipätyönsä puitteita.

 Numerossa 1 on myös toinen kirjoitus, joka osoittaa jutussa kerrotun tarinan liittyvän Kuopioon. Tähän juttuun viitattiin sittemmin myöhemmässä numerossa, jolloin se paikannettiinkin selväsanaisesti Kuopioon. ”Rotanloukku”-kirjoitus on tarina kahden nuoren romanssista ja sen päättymiseen tai rakoiluun liittyvästä surullisenhauskasta tapauksesta, siis arjen pientä tragiikkaa. Savolainen pitää tätä kommentissaan pelkkänä palstantäytteenä, mutta Snellmanin kirje toimittajakollega Fabian Collanille osoittaa, että Snellman otti tämän kirjoituksen hyvinkin vakavasti, mutta oli itsekin epävarma siitä, oliko valinta tai tämäntyyppiseen tekstiin panostaminen sittenkään järkevää.

 Saiman ensimmäiset numerot ylipäätään sisältävät tarkkaan katsottuna pientä haeskelua, mutta kakkosnumerossa paikallisuutisten otsikkona on jo ytimekkäästi pelkkä Kuopio. Muutoinkin palstan malli näyttäytyy jo sangen valmiina, siis sellaisena kuin se tuli toimimaan palstan koko elinajan.

 Numeron 2 lyhyt Kuopio-kirjoitus käsittelee kolmessa eri kappaleessa kolmea eri asiaa, ilman mitään välimerkkejä tai erottavia keinoja. Kirjoitus alkaa maininnalla Nikolain päivän vietosta Kuopiossa, siis jo ennen joulua tapahtunutta asiaa – Nikolain päivä oli 18. joulukuuta. Snellmanin Kuopio-tarinat siis alkavat asiaankuuluvasti hallitsijaperhettä koskevalla ja kuuliaista alamaisuutta edustavalla uutisella – Nikolai I oli keisari ja Suomen suuriruhtinas. Myöhemmin hallitsijahuonetta koskevat uutiset olivat lehdessä aivan erillisinä, kuten luontevaa olikin. Kuopio-aineistossa hallitsijaperheen juhlapäivien paikalliseen viettoon liittyvää tai muuta hallitsijaperhettä koskevaa paikallisluontoista aineistoa oli jatkossa itse asiassa varsin vähän.

 Tekstin toinen kappale kertoo säistä ja pohtii niiden merkitystä vuodentulon kannalta. Joulunaika oli ollut lauha ja lauhan talvisään pelättiin aiheuttavan haittaa niityille, koska ne pääsisivät jäätymään, mikä haittaisi niiden sulamista keväällä. Kolmas kappale käsitteli uudenvuodenviettoa kaupungissa – siis seuraelämää. Tämä paikallisuutinen oli siten jo yli viikon vanha ja Nikolain päivän uutinen lähes kuukauden takaa. Tilanne selittynee juuri sillä, että ykkösnumero oli näytenumerona tosiasiassa tehty jo edellisen vuoden puolella, joten 11.1.1844 ilmestynyt kakkosnumero oli ensimmäinen, joka tehtiin lehdelle normaaliksi muodostuvassa viikkorytmissä.

 Numerossa 3/1844 on hyvin lyhyt maininta paikkakunnalla parhaillaan vietettävistä markkinoista. Tämä on pelkkä toteava uutinen, jossa luvataan palata asiaan myöhemmin. Näin tapahtuukin seuraavassa numerossa, jossa markkinoista kerrotaan varsin laajasti, erityisesti hinnoista sekä markkinayleisöstä. Kuopion taloudellisten olojen ja eritoten säännöllisesti vietettävien markkinoiden käsittely oli sittemmin palstan vakiosisältöä.

 Lehden ensimmäisiin numeroihin sisältyy myös yksi edellä mainituista, pelkkää uutista laajemmista Kuopio-aiheisista kirjoituksista. Kyseessä on eräs varsin paljon siteerattu ja lehden koko lähtötilannetta eloisasti kuvaava kirjoitus ”Hur upplysningen går långsamt i dag”. Siinä Snellman avoimesti ja hauskasti asemoi itsensä Kuopioon ja lehden toimittajaksi. Juttu henkii lähes eksistentiaalista ahdistusta tilanteessa, jossa kirjoittaja on etäisessä ja itselleen sittenkin vielä vieraassa kaupungissa ilman mitään tietoa ulkomaailman asioista. Posti kaupunkiin tulee periaatteessakin vain kerran viikossa ja talvella sekin ainoa yhteys toimii tosiasiassa täysin epäsäännöllisesti.

 Postinkulun ja tietoliikenneyhteyksien hyvinkin tarkka erittely tuli sittemmin yhdeksi Kuopio-palstan vakioaiheeksi. Kirjoitus saa suorastaan kosmisia ulottuvuuksia siinä, että tiedonkulun puutteet yhdistyvät sään pilvisyyteen. Kun aurinko ei talvella näy viikkokausiin, niin jutun mukaan Kuopiossa ei pitkään aikaan tiedettäisi mitään, vaikka se olisi jo lakannut kokonaan toimimasta. Kuopion maantieteelliseen sijaintiin ja kulkuyhteyksiin viittaaminen toistui sittemmin lehdessä usein, ja Snellman korosti tuohon aikaan myös monissa kirjeissään sijaintiaan 63. leveysasteella.

 Jo ensimmäisissä numeroissa Kuopio-palsta tällä tavoin saa selvän, sittemmin jatkuvan hahmonsa ja sen myöhemmät kestoaiheet tulevat jo esille. Linja on viitoitettu eikä siinä koko aikana tapahdu kovin suuria muutoksia, tai ainakaan ennen kevättä 1846.

 Numerossa 4 siis käsitellään markkinoita ja siinä yhteydessä varsin tarkoin Kuopion talouselämää, erityisesti kaupankäyntiä ja sen suuntautumista. Numerossa 5 näkyy vielä tietynlainen haeskelu ja tietty anteeksipyyteleminen, jota Kuopio-palstalla ei sittemmin enää tapaa. Snellman nimittäin ilmoittaa, että tuoreita kuulumisia ei ole, ja sen vuoksi hän sanoo käsittelevänsä yläalkeiskoulun eli oman koulunsa kirjaston tilaa sekä sen saamia lahjoituksia.

 Numerossa 6 korostuvat kouluasiat moneltakin eri kannalta. Ensin kerrotaan kaupungissa toimintansa aloittavasta pientenlastenkoulusta, ja tässä yhteydessä viitataan jo olemassa olevaan sunnuntaikouluun. Toiseksi lehti katsoo lukion perustamisen korostavan Kuopion ajanmukaisuutta koulukaupunkina, ja tässä hengessä katsotaan, että ala-alkeiskoulussa olisi lisäopettajan tarve. Uutisessa näkyy siis linjanveto, uutinen paikantaa Kuopion tilannetta ja ajanmukaisia kehitysnäkymiä myös suuremmassa mitassa sekä vetää niistä käytännön johtopäätöksiä ja esittää konkreettisia ehdotuksia asioiden eteenpäinviemiseksi.

 Numerossa 7 viitataan ”lehden Porin-kirjeenvaihtajalle” osoitetun kirjeen muodossa kaupungin talviseen huvielämään. Tässä aihepiirissä korostuu Kuopio-palstan oma, humoristisesti paikallinen näkökulma. Numerossa 8 on jälleen esillä lukion perustamisen valmistelu sekä katsaus kuluneiden viikkojen säähän. Samassa numerossa on varsinaisen Kuopio-palstan lisäksi kaksi paikkakuntaan liittyvää, ilman otsikkoa olevaa pikku-uutista. Toinen koskee Saimaan höyrylaivaliikenteen mahdollista syntyä, toinen seurapiiriasioita. 

 Numeron 9/1844 aiheita ovat jälleen lukion perustaminen sekä säät. Numerossa 10 käsitellään vakavaa aihetta, elintarvikehuoltoa ja maan hallituksen toimenpiteitä siinä asiassa. Numerossa 11 uutisoidaan Saimaan kanavatöistä ja kerrotaan säistä. Kanavahanke oli myös lehden pääjuttujen aiheena useassa numerossa. Numeron 12 Kuopio-juttu kertoo säistä, kahdessa seuraavassa numerossa aiheena ovat paikalliset teatterihuvit.

 Numerossa 15 aiheena on sääkatsauksen jälkeen kaupungin rakentuminen ja yhteiset hankkeet eli satamalaiturin uudisrakennus, mikä sekin viittaa osaltaan kanavahankkeeseen. Myös toisessa pikku-uutisessa kerrotaan Kuopion postiolojen kohtelemisesta. Samoin kerrotaan kruununverojen eli maksujen kantotilanteesta, mikä kertoi seudulla sillä hetkellä vallitsevasta taloudellisesta tilasta.

 Numeron 16/1844 palsta alkaa kaupungin kirkon ja sen koristuksien käsittelyllä, josta siirrytään teatteriasioihin, numeron 17 palsta käsittelee toukokuista kevään edistymistä sekä teatteriesityksiä. Numerossa 18 on henkilöuutinen, Lönnrotin saapuminen paikkakunnalle, mikä liittyy myös pohdintaan kielentutkimuksen tilanteesta.

 Numerossa 19 aiheena ovat jälleen säät sekä teatteriesitykset kuten myös seuraavassa numerossa. Numerossa 21/1844 kerrotaan säiden ohella koulujen lukukauden päättymisestä sekä kulttuuri- ja seurapiirihuveista. Numeron 22 katsaus koskee säitä ja paikallista raamattuseuraa, seuraavassa numerossa kerrotaan kuvernöörin ja piispan vierailuista kaupungissa, pormestarin vaalista sekä säistä.

 Numeron 24 Kuopio-palsta sisältää lehdelle toimitettua tilastotietoa Kuopion ja sen lähiseutujen väkiluvun kehityksestä noin 100 vuoden ajalta. Toisessa uutisessa ehdotetaan suoviljely-yhdistyksen perustamista seudulle. Numeron 25 aiheena ovat yläalkeiskoulun eli Snellmanin oman koulun uudet tilajärjestelyt sekä sää. Numeroissa 26 ja 27 jatkuvat väkilukutilastot, numeroissa 28 ja 29 puolestaan säät.

 Numerossa 29/1844 on lisäksi pikkukaupungin olemusta pohtiva persoonallinen kirjoitus, joka voidaan ainakin osin paikantaa Kuopiota käsitteleväksi tai siihen viittaavaksi. Seuraavan numeron aiheena ovat säät sekä Gabriel von Haartmanin vierailu kaupungissa. Numeron 31 Kuopio-aihe on kaupungin ammattikuntalaitos ja sen myötä elinkeinovapaus sekä katsaus säihin sekä oppilaitosten tarkastajan tehtäviin.

 Numeron 32/1844 palstan teemoja ovat lukion vihkiminen sekä säät. Numerossa 33 on vain lyhyt tiedote vt. kenraalikuvernöörin vierailusta kaupungissa sekä koulujen alkamisesta, numerossa 34 on puolestaan lyhyt lyhyt uutinen lukion vihkimisen yhteydessä saapuvista arvovieraista. Numero 35/1844 oli täysin poikkeava siihenastisista, eikä samanlaista Kuopio-palstaa tullut myöskään myöhemmin. Kuopio-teksti oli nyt monin verroin tavallista pidempi. Se oli lehden pääjuttu ja samalla sen käytännössä ainoa juttu, ja se käsitteli 24.8.1844 vietettyä lukion vihkiäisjuhlaa. Kyseessä oli siis todellinen juhla- tai teemanumero. Sama aihepiiri jatkui vielä numerossa 36, jonka eräs kirjoitus käsitteli lukion stipendirahaston hyväksi tapahtuvaa rahankeräystä. Keräyksen alullepanija oli lehti itse.

 Numerossa 37 on esillä kaupungin pormestarin valinta, mutta pääaihe on paikkakunnalla ja ympäristössä vallitseva rikollisuus sekä asukkaiden omatoiminen rosvojahti. Seuraavassa lehdessä palataan säähän ja syksyn satonäkymiin, mutta jatketaan myös varasjoukkioiden toiminnan selostamista. Numerossa 39 ei ole varsinaista Kuopio-palstaa tällä otsikolla, mutta lehti lainaa Morgonbladetin runoa Kuopion lukion vihkimisen johdosta, joten paikalliset asiat tulevat esille tällä tavoin siteerauksen kautta.

 Numeron 40 aiheena ovat säät, varasjoukot sekä markkinat, kaksi viimeksi mainittua asiaa ovat myös numeron 41/1844 paikallisia aiheita. Rikollisista kertovan uutisen yhteydessä lehti myös välittää jonkin tarkemmin nimeämättömän viranomaistahon lähettämän täsmennyksen siitä, miten tehokkaasti viranomaisten ovat toimineet rikollisten kiinnisaamiseksi. Lehteä oli pyydetty julkaisemaan tämä selvitys, sillä lehden aiempi uutisointi sekä seudulla liittyvät huhut saattoivat sen mukaan antaa liian synkän kuvan vallitsevasta tilanteesta. Numerossa 42 jatkuvat edelleen markkinoihin sekä rikollisten pidättämisiin liittyvät asiat, ja kirjoitus loppuu kommenttiin kaupungin valaisemisen lisäämisen tarpeellisuudesta.

 Numero 43 toivoo kaupungilta katujen ja jalkakäytävien parempaa kunnostamista tai rakentamista sateiden varalta sekä kunnollista tornikelloa. Kirjoitus loppuu voimakkaaseen yleistävään kannanottoon uudistusten puolesta, vanhoissa tavoissa pitäytymistä vastaan. Numerossa 44 aiheena ovat kanavahankkeet, kruununverot sekä sää. Numerossa 45 ei ole varsinaista Kuopio-juttua, vaan oikaisu edellisen palstan numerotietoihin. Numerossa 46 aiheena on lukion stipendirahasto sekä muut lahjoitukset, mutta myös erillinen uutinen tyttöjen alkeisopetusta antavan koulun perustamisesta.

 Numeron 47 aiheena ovat säät, paikallinen vilkkaasti toimiva tiilitehdas sekä aiemman katujen kuntoa koskeneen kirjoituksen synnyttämä keskustelu. Numerossa 48 Kuopio-otsikon alla välitetään lähinnä tietoja eri tuotteiden verohinnoista Kuopiossa, lehden omaa kommentointia asiaan ei ole. Numeron pääartikkeli on Saimaan kanavasta ja liittyy siten Itä-Suomen oloihin. Numerossa 49 aiheina ovat säät, tiilitehdas lukion saamat lahjoitukset sekä kaupungin naisten keskuudessa virinneet hankkeet jonkinlaisen kirjallisuusyhdistyksen tai lukuseuran perustamiseksi. Numerossa 50 kysymys on opettajanviroista, lääkärin viroista sekä kaupungin ammattikuntalaitoksen luonteesta tai tulkinnoista. Numerossa 51 kerrotaan Kotimaasta -otsikon alla Nikolain päivän vietosta Kuopiossa, päivä oli kansallinen juhlapäivä. Numeron 52 aiheita ovat säät, joulunvietto Kuopiossa sekä Kuopio ja muu maailma.

Vuosi 1845

 Vuosi 1845 alkaa uutisella höyrylaivan rakentamisesta Kuopion telakalla. Lehti ilmoittaa että päivän uutisista tärkein on höyrylaivahanke, joka on valtakunnallisestikin merkittävä asia ja se tapahtuu juuri Kuopiossa. Kevätkesän suuri tapaus tulee olemaan laivan valmistuminen. Runko on jo valmiina, telakka on jo tehty. Asiaa oli yritetty aiemminkin mutta silloin ei onnistunut. Nyt kaksi vuotta myöhemmin asialla on yksityinen yrittäjä. Tähän liittyen uutinen toteaa laivaliikenteen Saimaan vesistön kanavilla (Konnus, Taipale) lisääntyneen edellisinä vuosina merkittävästi. Kuopio-palstan lisäksi lehti sisältää myös lukion rehtorin Collanin katsauksen lukion saamiin lahjoituksiin sekä toimituksen oman kommentin tähän katsaukseen.

 Laivauutinen jatkuu seuraavassa numerossa, jossa kerrotaan höyrykoneen olevan valmisteilla Turussa. Laivan odotetaan valmistuvan heinäkuuksi, jolloin se tulee viemään kaupungin asukkaita huvimatkalle Lappeenrantaan ja Viipuriin, Varsinainen syy on toki kuitenkin sahatuotteiden kuljettaminen, josta laivayrittäjä on neuvotellut sahanomistajien kanssa. Lisäksi Kuopio-palsta kertoo joulun ja vuodenvaihteen juhlapyhien paikallisesta vietosta. Tässäkin numerossa on useita muita paikallisia oloja sivuavia pikku-uutisia: täsmennyksiä Saimaan vesistön laivaliikenteeseen sekä tietoja kaupungin kulttuuri- ja huvitilaisuuksista.

 Numeroissa 3 ja 4 Kuopio-palstalla kerrotaan markkinoista, jotka ensi tiedon mukaan vetävät huonosti, mutta jälkimmäisen numeron mukaan kyseessä ovat yhdet maan merkittävimmistä markkinoista. Ne ovat jotain aivan muuta kuin rinkelimarkkinat pääkaupungissa: ne kestävät 5–6 päivää, sillä markkina-aikaa on käytännössä pidennetty virallisesta ajasta niin että ne aloitetaan etuajassa.

 Lehti antaa tarkkoja lukuja markkinavieraiden ja kauppiaiden määrästä, liikevaihdon suuruudesta kokonaisuutena ja yksittäisen kauppiaan kohdalla sekä tärkeimmistä myyntiartikkeleista. Myös rahvas myy viljaa ja viinaa. Suola, vuodat, kudonnaiset, turkikset, voi, tali, satulasepän ja kultasepän työt mainitaan markkina-artikkelien joukossa. Hevosia myydään Venäjälle, Viipurin lääniin ja jonkin verran Pohjanmaalle. Hevosia onkin myyty sadoittain, ja tässä kaupassa on rahaa liikkunut 1000 000 ruplaa. Suuri liikevaihto osoittaa lehden mukaan taloudellisen toiminnan tarvetta ja kertoo että seudulle tarvittaisiin lisää kaupunkeja ja parempia kulkuyhteyksiä. Kotimaisilla tavaroilla ei niinkään käydä kauppaa. Edelliseen vuoteen verrattuna on nähtävissä, että lehti kirjoittaa markkinoista tarkemmin, laajemmin ja myös kantaaottavammin. Numeron 4/1845 Kuopio-palsta on keskimääräistä selvästi laajempi ja myös Snellmanin omat taloudelliset näkemykset tulevat esiin.

 Numerossa 3 on myös muita Kuopiota koskevia pieniä kirjoituksia ja paikallisuutta edustaa myös Helsingfors Tidningarin jatkosarjaa parodioiva kirje kapteeni Leopoldilta Helsinkiin.

 Numeron 4/1845 kirjoituksessa siirrytään saman kirjoituksen sisällä suvereenilla tavalla talouselämästä taiteeseen, herra Lagin musiikilliseen iltaan, jonka tasokkuutta lehti kiittelee ja puhuu jopa väärässä paikassa eli Suomessa olevista lahjakkuuksista. Eräs kyseisen illan esiintyjistä oli Snellmanin tuleva puoliso Jeannette Wennberg. Tämä artikkeli on eräs laajimpia koko aikana.

 Numerossa 5 kerrotaan vuoden 1845 puolella ensi kertaa säistä sekä lisäksi lukion saamista kirjalahjoituksista. Seuraava numero kertoo toista lehteä lainaten tuomiokapitulin saamasta lahjoituksesta, jonka turvin jossain Porvoon hiippakunnan koulussa voitaisiin aloittaa suomenkielinen alkeisopetus suomenkielisille lapsille. Lehti toivoo koulun tulevan nimenomaan Kuopioon ja käsittelee tässä yhteydessä alkeisopetuksen tilannetta maassa muutoinkin mm. oppikirjojen osalta. Myös Lönnrotin tulosta kerrotaan.

 Numero 7:n aiheita ovat lukion opettajien virkaanasettajaiset sekä paikallisen kirkkolaulun heikko taso. Esilaulu on osaamatonta, ja lehti kutsuu laulua pelkäksi meteliksi paaston ajan ruotsalaisten jumalanpalvelusten osalta. Muulloin ovat urut käytössä ja koulunuoriso urkurin johdolla laulaa miellyttävästi, mutta paaston aikana ei ole urkuja ja esilaulajaksi on otettu kuka sattuu. Lehti arvostelee ankarasti seurakuntaa tästä.

 Numero 8 kertoo kovien talvipakkasten tulosta helmikuussa ja täsmentää edellisen numeron virkaanasettajaisuutista. Numero 9 kertoo käräjien tuoneen kaupunkiin elämää jota muuten on perin vähän. Talonpojat eivät käy kauppaa. Viljakauppa on merkityksetöntä kruununmakasiinien käyttöönoton jälkeen. Lauantaisin käydään jonkin verran kauppaa, eli ostetaan rihkamaa, suolaa ja rautaa. Muina päivinä ei osta juuri kukaan. Ja jos vielä pahat säät pelottavat ihmiset sisälle, niin kelpo kaupunki on aivan autio. Postikin viipyy ja ihmisten ilmeet ovat yhtä synkkiä kuin taivaskin, lehti toteaa.

 Pitäisi perustaa kunnon kauppahalli, lehti vaatii, johon kauppa keskitettäisiin. Se lisäisi mukavuutta, tasaisi hintoja ja vähentäisi kaikenlaista epärehellisyyttä. Siis jälleen kannanotto paikallisen liike-elämän kehittämisen puolesta.

 Numerossa 10 kerrotaan pitkällisen rajuilman menneen ohi ja aurinko antaa jo merkkejä itsestään, maaliskuun alussa siis. Kevät tulee, kukkaruukuissa alkaa elämä. Kerrotaan että apteekissa on saatavilla kukansiemeniä ja ryytimaankasveja. Mutta vankikarkuri Levänen on karannut Viaporiin vietäessä.

 Numero 11/1845 kertoo höyrylaivahankkeen etenemisestä. Varkauden ruukilla tehdään kulkuneuvoa, jolla kone tuodaan Viipurista Lappeenrantaan, kone nimittäin tehdäänkin Motalassa. Numerossa oleva Lönnrotin kirjallisia töitä käsittelevä kirjoitus kertoo hänen asettuvan ehkä Kuopioon työskentelemään. Numerossa 12 puhaltavat pohjatuulet, ja kova pakkanen paukkuu mutta myös lumisateet ovat ajoittain jatkuneet ja hanget vain kasvavat. Kevätaurinko ei maaliskuun puolenvälin jälkeen sulata vielä muualla kuin katoilla. Mutta myös Lagin konsertit jatkuvat, lehti antaa kiitokset esteettisestä ja taiteellisesta elämyksestä ja siirtyy musiikista suoraan kanava-asioihin. Kanavatöiden virallista aloituspäätöstä odotellaan kovasti. Numerossa 13 huhutaan Kuopion väkiluvun lähtevän pian ripeään kasvuun, ja kerrotaan myös huhu, jonka mukaan piispa on Helsingissä eräässä koulussa sekä savolaisessa osakunnassa vieraillessaan puhunut suomeksi. Ulkomaalainen ei lehden mukaan oikein ymmärtäisi, miksi tällaista asiaa Suomessa pidetään merkittävänä tapauksena. Snellmanin suomalaisuusohjelma näkyy siten Kuopio-uutisissakin.

 Lukion lahjoitukset ovat nyt eräs toistuva aihe. Sääpuolella kerrotaan rajusta lumisateesta, jonka jälkeen tiet olivat kulkukelvottomia monta päivää. Huhtikuun alussa 3.4. (numero 14) kevätlämpöä ja kevättulvia jo odotellaan, kunhan talvi väistyy ja talven ja kevään välinen nopea vaihtelu alkaa.

Seuraavassa numerossa 10.4. kevättä odotellaan (turhaan) edelleen, ja maaherra tekee tarkistusmatkansa lääniin. Kaupungin väkiluku on kasvamassa, mutta keinotteluhalu ei pidä huolta siitä, että asuntoja olisi tarjolla tarpeeksi. Vuokrat ovat korkeat, kohtuuttomat muille kuin markkinavieraille, mutta ne vain tulevat nousemaan.

 Numero 16/1845 kertoo uutisena, että Kuopio on todennäköisesti ensimmäinen paikka, jossa julkisessa tilaisuudessa laulettiin suomen kielellä – siis muualla kuin kirkossa. Edellisenä päivänä Lagin musiikki-illanvietossa Runebergiä nimittäin laulettiin suomalaisin sanoin. Suomen kieli sopii hyvin laulettavaksi, tosin kaikki kielet sopivat lehden mukaan laulettavaksi noita lauluja esittäneen neitosen huulilta. Myös fortepianon soittajana oli nainen, mikä on koko Suomessa harvinaista. Keväistä aurinkoa on, mutta ei vielä kevättä.

 Numeron 17 aiheena on kuvernöörin eli maaherran tarkistusmatka Karjalaan, siis jälleen poliittinen aihe, sosiaalipolitiikka ja hallituksen toimenpiteet. Kuvernööri oli tutkinut viljavarastoja ja rahvaan taloudellista tilaa, tulokset ovat yleisesti ottaen huojentavia, sillä viljaa on saatavilla. Vuoden 1843 kato ja siitä seurannut rahapula kuitenkin painaa, ja koska tilattomalla väestöllä ei ole töitä, se on avun tarpeessa. Hallitus onkin myöntänyt työllisyysvaroja Karjalaan tienrakennukseen ja suonperkaukseen, sekä rahaa että viljaa. Lehti luettelee viranomaisten tehokkaita toimenpiteitä, kuten kruununrästien maksamisten helpottamista. Pakkohuutokauppoihin ei haluta jouduttavan, on kehotettu joustavuuteen verojenperinnässä. 22. huhtikuuta maaherra lähti vastaavalle matkalle läänin Savon puoleiseen osaan. Siellä tilannetta ei pidetä niin pahana kuin Karjalassa, mutta puutetta sielläkin on ja sen lievittämiseen ehdotetaan toimenpiteitä. Artikkeli siis kertoo hallituksen hyvästä ja tarkkanäköisestä huolenpidosta, on työllisyystoimia ja joustoja.

 Numeron 18 (1.5.) mukaan kevät etenee verkkaan. Jopa kadut ovat vieläkin osin lumen peitossa ja maaseudulla lunta on enemmän kuin kyynärän verran. Jäille on noussut vettä mutta jäät eivät ole lähteneet, liikkuminen niillä on hankalaa. Lauhoja öitä ei ole, mikä edistäisi jäiden lähtöä. Laivanrakennus joka tapauksessa edistyy, alus saadaan vesille vesien auetessa, jos vain kone ehtii ajoissa perille ja liikenteeseen päästään jo juhannuksena. Kaupungin raamattuseura on pitänyt kokouksensa, jossa päätettiin jakaa ilmaiseksi uutta testamenttia, katkismusta sekä abc-kirjaa ja lisäksi myydä Raamattuja edullisesti.

 Numero 19, 7. toukokuuta: Yöt ovat yhä kylmiä, mutta keväisissä puuhissa kuitenkin ollaan, esimerkiksi rakennusten ulkoasua siistitään. Uudisrakentamista sen sijaan ei ole näkyvissä, vaikka se olisi tarpeeseen. Eräs tähän vaikuttava seikka on se, että kaupungin varakkaat asukkaat pitävät joukon kaupunkialueen tontteja viljelysmainaan, ja siksi tonttimaa on niin kallista, ettei sille voi kannattavasti rakentaa. Jokin rakennusvelvollisuus lienee olemassa mutta se on epämääräinen ja sen täytäntöön panoon on myönnetty lykkäystä. Lisäksi markkina-aikoina kauppapuodeiksi sopivien huoneiden vuokrat ovat huippukorkeita ja tämä latistaa kaiken sellaisen liiketoiminnon, joka ei lupaa yhtä suurta voittoa. Näin uutisessa siirryttiin samassa kappaleessa keväästä kevättöiden kautta tontti-, asunto- ja rakennuspolitiikkaan.

 Numero 20, 15.5.: lämmintä, ensimmäinen kevätsade 15. toukokuuta lunta on vielä paljon. Jäät eivät vielä ole edes tummuneet ja arvellaan että ne pysyvät paikallaan ”kukkaiskuun” loppuun saakka.  Kuukausien nimet almanakassa sopivat siis Suomeen perin huonosti, ja ne ovatkin lehden mukaan vain todiste sovinnaisuuden mahdista.

 Numero 21, 22. toukokuuta: Lehti panee vuodenaikojen vaihtelut leikiksi. Suotta on sen mukaan valitettu kevään tuloa, sillä se onkin kevään kohteliaisuutta Kuopiota ja postilaitosta kohtaan. Seuraavalla viikolla 29.5. numerossa 22 lehti kertoo jäiden sittenkin jo lähteneen, siis odotettua aiemmin, vaikka säät ovat olleet vaihtelevia. Kaupunki on saanut uuden pormestarin ja lehti toivoo kaupungin alueen laajentamista. Nykyisellään kaupunkialue kattaa vain linjat ja tulliportit, kun Hatsalan puustellin maat rajoittavat kaupunkia lännessä. Rakentamattomia tontteja on, mutta ne ovat huonolaatuisia. Puustellin mailla sitä vastoin olisi hyviä rakennuspaikkoja.

 Numero 22 kertoo 29.5., että kevät tuli, jäät lähtivät odotettua aiemmin vaikka säät ovat vaihdelleet. Numerossa on myös huolestuttavia talousuutisia kaupungissa sattuneista useista vararikoista sekä kulttuurikuulumisia herra Lagin huoneiston tilaisuuksista. Tässä numerossa uutisoitiin erikseen myös maatalousseuran perustamishankkeista Kuopioon, Raamattuseuran toiminnasta sekä postivuorojen uudistuksista Kuopion osalta.

 Numero 23 kesäkuun alussa kertoo kevään vihdoinkin vihertävän. Yöt ovat kuitenkin kylmiä eikä sadetta ole saatu maata sulattamaan. Rehunpuute on seudulla kova ja talonpoikien on annettava leipäviljaa eläimilleen, ja monin paikoin kärsitään puutetta. Kuivuuden taas pelätään heikentävän rukiin kasvua. Lehden mukaan pelot lienevät kuitenkin taas kerran aiheettomia, sillä toukokuun kuivuus ei ole täälläpäin mitenkään poikkeuksellista ja myöhemmin kasvu pääsee sateiden ansiosta vauhtiin.  

 Numerossa 24 seurataan säätilaa ja kerrotaan koulujen tarkastuksista. Nämä aiheet jatkuvat myös seuraavassa numerossa, jossa kerrotaan myös höyrylaivan kuulumiset. Myös kaupungin telakka on pantu pystyyn ja ensimmäinen alus on valmis, suuri lautojen ja lankkujen kuljetukseen sopiva proomu. Puutavarateollisuus on alkamassa viritä.

 Numero 26, joka ilmestyi 26.6., kertoo vilja-avun jakamisesta ja säistä. Seuraavassa numerossa heinäkuun alussa todetaan vuodentulon olevan mallillaan, vaikka kevätkuivuus haittasi rukiita. Kevätviljan siemenestä on ollut pulaa ja perunan hinnat ovat korkealla, nyt niitä ei saa rahallakaan. Venäläisen jauhon laatua valitellaan, etenkin Käkisalmen kautta tuodun.

 Numerossa 28 on useita aiheita: tietoja tulipaloista lähikunnissa, sairauksien leviämisestä, Iisalmesta karanneesta vangista sekä terveysvesien juomisesta kesän seurapiirihuvituksena.

Seuraavassa numerossa jatkuu tarina vankikarkurista ja tähän liittyneestä rikollisjoukosta, myös säistä kerrotaan. Varsinaisen Kuopio-palstan ulkopuolella on uutinen maatalousseuran perustamiskokouksesta. Numerossa 30 jatkuvat iloiset kesähuvit, eli terveysvesien juominen minkä ohessa on myös tietoja satonäkymistä sekä kaupunkiin saapuneesta ylioppilasseurueesta, ylioppilaslaulusta ja nuorten kuhertelusta.

 Numerossa 31 palataan taas säihin ja verorästitilanteeseen, myös kaupungissa vieraileva hiusstylisti mainitaan. Seuraavassa numerossa aiheet menevät laidasta laitaan kuivuuden aiheuttamista haitoista ja rosvojoukon tekosien yksityiskohtaisesta kuvailusta terveysvedenjuojien romanttisiin puuhiin. Myös numerossa 33 jatkuvat seurapiiritarinat ja säätiedot, mutta myös höyrylaivan tilannetta tai oikeastaan myöhästymistä päivitetään.

 Numerossa 34 todetaan koulujen alkaminen elokuun lopussa ja tarina varasjoukosta jatkuu yhä. Säät ja sadonkorjuun eteneminen sekä koulutyön alku näin elokuun loppupuolella ovat myös seuraavan numeron aiheina, lisäksi mainitaan henkilövierailuista. Numero 36 muistuttaa Saiman palstoilla vähemmän käsitellystä aiheesta, siitä että Kuopio oli myös venäläinen sotilaskaupunki ja sotilaat olivat liikkuneet jonain iltana tai yönä kaupungilla, mutta kun mitään syytä ei tiedetty, niin kaikenlaiset spekulaatiot ja hulvattomat vitsailut olivat valloillaan. Numeron 37 palsta on yksi Saiman lyhimpiä, vain parin rivin lakoninen toteamus von Haartmanin vierailusta sekä koleasta säästä. Samat asiat jatkuvat laajemmin seuraavassa numerossa, jossa käsitellään myös kirjakaupan tarjontaa. Numeron 39 aiheena ovat syysmarkkinat sekä aiemmin mainittu rikollisjoukko, jonka päähenkilö on löydetty kuolleena.Lisäksi lehdessä on oma juttunsa lyseon lahjoituksista.

 Numeron 40 teemoja ovat syksyn sää, koulutyön kuulumiset sekä höyrylaivan valmistuminen. Markkinauutiset sekä taloustilanne jatkuvat numerossa 41. Seuraava numero kertoo edelleen markkinoista ja pohtii kaupungin kauppaliikkeen tilaa muutoinkin, myös säistä raportoidaan ja ensimmäisestä lumisateesta lokakuun puolivälissä. Numeron 43 pääaiheena on höyrylaiva Kuopion juhlava neitsytpurjehdus, mutta myös säät saavat osansa. Höyrylaivan kuulumiset ja kulttuurielämän, etenkin musiikkipuolen, uutiset olivat numeron 44 sisältöä.

 Numerossa 45 pääasiana on oikeastaan keskustelu, sillä sääkuulumisten lisäksi palsta sisältää poikkeuksellisesti toimitukseen lähetetyn kirjeen, joka on kommentti paikkakunnan liike-elämään ja kirjoitteluun siitä. Tämä aihepiiri poiki sitten runsaasti muutakin kirjoittelua. Seuraavassa numerossa aiheena on jälleen höyrylaiva, jonka purjehduskausi on jo marraskuun puolivälissä päättymässä talventuloon. Säät ja höyrylaivan jäiden vuoksi keskeytynyt matka pysyvät esillä myös seuraavassa numerossa. Numerossa 48 on säiden lisäksi rikosuutisia maaseudulta. Numerossa 49 palsta kommentoi kaupungin liike-elämästä virinnyttä vilkasta keskustelua sekä kertoo kulttuuriuutisia, joiden lomassa myös irvaillaan kapteeni Leopoldille.

 Numerossa 50 aiheena ovat elintarvikeolot sekä maanviljelyn kehittäminen, lehti suosittelee seudulla vielä heikoissa kantimissa olevan perunanviljelyn kehittämistä. Numerossa 51 jatkuu edelleen säiden ohella keskustelu kaupungin liike-elämästä ja hallitsijan nimipäivän vietto todetaan asianmukaisesti. Vuoden viimeisen numeron 52 palstan lähtökohtana ovat uuteenvuoteen liittyvät vierailut ja kutsut.

 Vuosi 1846

 Vuosi 1846 alkaa teatteriesityksen ”Amerikanska apan” esittelyllä. Etusivulla on Kuopio-palstan lisäksi paikallisaineistona tietoa uusista postivuoroista ja aikatauluista. Seuraavassa numerossa todetaan markkinoiden alkaneen ja jatketaan osin leikkisää sanailua postivuorojen ja rakkauskirjeiden kustannuksella. Numerossa 3 käydään tarkemmin läpi päättyneiden markkinoiden kuulumiset ja kerrotaan postivuorojen käytännön sujumisesta. Seuraava numero toteaa kuvernöörin lähtevän tarkastusmatkalle lääniin, josta on tullut huolestuttavia uutisia ravintotilanteesta ja kerjäläisistä.

 Numerossa 5 on oikeastaan vasta ensimmäinen sääkatsaus tänä vuona, ja edelleen postinkulun uutisia. Seuraavassa numerossa talven säiden kuvailu jatkuu, pääasia on kuitenkin kerjäläistilanteen käsittely. Seuraavalla viikolla jatkuvat edelleen samat aiheet, sää ja kerjäläiset, lisäksi on teatterikuulumisia. Numero 8 kertoo ankarista talvisäistä ja kerjäläisistä, numero 9 jatkaa samoja teemoja, samoin kuin kaksi seuraavaakin, näistä jälkimmäisessä on myös tietoa hätäavun jakamisesta läänissä. Seuraavassa numerossa 12/1846 on edelleen ehdotuksia kaupungin hätäaputöiksi.

 Numerossa 13 on vain sääkuulumisia sekä kokousilmoitus raamattuseuran tilaisuudesta. Numerossa 14 sää todetaan lyhyesti, pääaiheena on kaupungin tonttimaa- ja talousasiat. Hatsalan puustellin maiden saaminen valtiolta kaupungin käyttöön avaa uusia näköaloja rakentamisen suhteen. Myös kaupungin viinaverosta ja sen käytöstä kerrotaan. Seuraavassa numerossa pääasiana on raamattuseuran kokouksen puhe. Numero 16 ei ilmestynyt lainkaan.

 Numerossa 17 aiheena ovat sää, kerjuu, daguerrotypia, kaupungissa nähdyt ilotulitusnäytökset sekä postinkulku. Seuraavan numeron palsta kertoo säistä ja luettelee Kuopion lukion saamia monenlaisia lahjoituksia. Numerossa 19 esillä ovat kevät, ruoan puute ja kaupungissa oleileva mittalaitteiden kauppias. Seuraavalla viikolla aiheita ovat piispan vierailu, paikallinen Erkinpäivän vietto meluisine perinteineen sekä kylmä kevät. Numerossa 21 teemana on edelleen kevään tulo, joka nyt on vuorostaan edennyt. Seuraava numero jatkaa läänin ravintotilanteesta ja sosiaalipolitiikasta, mutta kertoo myös köyhien tyttöjen koulun perustamisesta ja kirjakaupan tarjonnasta. Numeroissa 23 ja 24 esillä ovat kouluasiat ja hätäaputyöt, jälkimmäisessä on myös kirjauutuuksiin, suomen kielen käyttöön sekä laivaliikenteeseen liittyviä tietoja. Kaupungin vilkas laivaliikenne ja kovin vaihteleva kesäsää jatkuvat myös numerossa 25, seuraavassa numerossa esillä ovat uusi tyttökoulu ja säät. Numerossa 27 esille tulee jälleen sää sekä kerjäläistilanne, seuraavalla viikolla tyttökoulu ja sitä seuraavassa numerossa jälleen laivaliikenteen kuulumiset.

 Numeron 30 teemoja ovat mätäkuu, säät ja ilotulitusnäytökset, numerossa 31 säät ja lisäksi palstalla on täysin Kuopioon liittymätöntä tarinaa, jossa tosin kerrotaan eräästä Saima-nimisestä laivasta. Seuraavassa numerossa esillä ovat nälänhätä ja satotilanne. Numero 33 jatkaa syksyisesti sadonkorjuun ja koulujen alun uutisilla, ja satonäkymät ovat esillä myös seuraavassa numerossa. Numerossa 35 seurataan syksyn säitä ja kaupungin vieraita, viikolla 36 syksyä ja kaupungin seuraelämää,  seuraavassa taas syksyyn kääntyviä säitä sekä lukion saamia lahjoituksia.

 Numerossa 38 teemana on lukion opettajien virkaanastujaiset, joita esitellään laajasti,  seuraavassa numerossa syksyn säät ja Uudenkaupungin tulipalon vahinkojen auttamiseksi järjestettävä keräys. Numerossa 40 esillä ovat markkinat sekä tieto Kuopion pitäjän alueelle puuhattavasta kahdestakin eri kirjastosta, mikä oli hyvin merkittävä tieto ja Suomen oloissa varsin varhainen kansankirjaston perustamishanke.ja kirjasto. Numerossa 41 kerrotaan jälleen kaupungissa vierailevasta esiintyjäseurueesta sekä kaupan uutuuskirjoista ja lukion kirjaston saamista lahjoituksista. Numero 42 kertoo säiden lisäksi tyttökoulun ja muidenkin koulujen kuulumisia.

 Tähän päättyy otsikoitu Kuopio-palsta, mutta numerossa 43 on vielä eräs ehkä hätävaraksi kyhätty juttu, jossa on myös Kuopioon liittyvää elinkustannusten vertailua.